Yleensä 6 aikaan heräät aamukahvin keittoon...
mutta tänään et ollut kotona,
et kahvia päässyt keittämään,
et edes sängystä ylös nousemaan.
Sairaalassa yksin kuolit...
mut mielessäin ja sydämessäin et kuole koskaan,
tuun aina sua kaipaamaan. <3<3<3
Papalle.
"Oi jos oisit kultaseni kissanpentu vain,
illoin saisit unen päästä kiinni polvellain.
Silittäisin päätäsi ja sievää nöpönenää,
enkä sua luovuttaisi kenellekkään enää.
Oi jos oisit kultaseni sokeripalanen,
pitäisin sun piilossa ain salaa suudellen.
Mut voi voi surkeutta, voi voi tätä pulaa,
suudelmista suloisista saattaisit sä sulaa."
Muistan aina sen kuinka lauloit tätä laulua.
Aina oot aatoksissain kun sen kuulen...
ja usein sitä laulan itsekkin.
Oot mulle tärkeä ja todella rakas,
mut en millään voi saada sua takas.
Mut tiedän et synnyt uudestaan,
joksikin kauniiksi ja hyväksi...
ja sun on hyvä olla nyt.