IRC-Galleria

Ninnu on @Usagi-chan :nin luona.
He katsovat juutuupista morsoilu-videoita ja päättävät, että hei! Ladataanpas toi Amnesia-demo koneelle ja aletaan metsästämään vähän morsoja!! >:DDDD DDD

Kieli pitkänä he odottavat, että peli latautuu.
JA. Odotus on päättynyt.
He avaavat pelin.
Tutkailevat vähän sen säätöjä.
Ja alottavat.

Ensimmäisten minuuttien kohdalla: "Miten tää juoksee!? "Mä meen tonne." "HYYYII AAAAAAAAAAARGH!!" Yhyy, ei me uskalleta pelata tätä." Ja muuta mukavia pelonsekaisia äännähdyksiä. Ja kiroilua.
Eikä morsoakaan näy.
Peli kiinni.

Seuraavana päivänä revanssi.
"Nyt me uskalletaan pelata, on valoisaa!"
"HYI HITTO! TUOLLA MENEE MORSO!!"
Peli kiinni.

End of story.


Mä taidan vaan katsella, kun Rauski lahtaa morsoja juutuubissa.

Saanko esittää, yksi lapsuuteni eeppisimmistä peli-tunnareista.
Megamanissa on mielestäni todella iskevät melodiat!
Epicness.


Sniff.. ;___; Zerooooo!!

se antikliimaksi, kun huomaat alkaessasi ompelemaan, että sinulla ei ole sopivan väristä lankaa.
Ja kaupat on kiinni.
Ja haluat ommella.

Frosti on kuitenkin vasta tammikuun 14.-15. mutta en haluais kokea sitä viimeisen illan ompelutuskaa.

Kenellekään ei varmaan jääny epäselväks, kuka juoksee tuolla perässä Roxasina.

Jahas poijjaat, se ois sitten laulun paikka Desussa... XDD

Aknekin tuli vasta nyt.
Mutta siis.

Inhoan tätä tunnetta.
Tuntuu, että samanaikaisesti lamaantuis ja on hirveen energinen.
Vähän kuin samanaikaisesti rakentelis pilvilinnoja ja samalla tuhoais niitä.
"Voih.." "Nyt lopeta toi. Sä tuskin tunnet sitä." "Mutta kun-" "Sillä on joku jo kiikareissa." "Mut-" "Ja se ei ole sinä."

Elättelen tässä turhia toiveita, moi vaan.
Minua ei ole luotu möläyttelemään syvimpiä tuntojani.
Netin aikakausi ei millään tavalla helpota oloa. Tieto lisää tuskaa, y'know?
Sitähän kuvittelis, että vois vaan alkaa randomilla juttelemaan. Mutta kun EI. Sehän saattaa aavistaa jotain. Ja sitten se ainakin torjuu.
.. tai, no, enhän minä asiasta mitään tiedä, kun en ole kokeillut.
Kummasti vaan netin kautta monet on alkanut seurustelemaan.


Forever alone. Myös seuraavat 20 vuotta.

Kohta oikeesti mun pää räjähtää.
Tunnustaminen tietty helpottais oloa, koska toiselta saa vastauksen - mutta se ei ole välttämättä ole se, minkä haluaa kuulla.

---

Koulukaan ei oikein onnistu tukahduttamaan ajatuksia. Cosplay ja ompelu sen sijaan onnistuu paremmin.

---

Dear body. Please don't listen your hormones.
Listen to your Master.

With love, Brains.

---

Ps. Ai saakeli, kun toi kortsumainos ärsyttää tos etusivulla. Miks sen pitää olla noin iso mainos?

Jälleen pitkästä aikaa törmäsin Okane Ga Nai (No Money) OVA-sarjaan. Ja muistin taas, miten ihana toi tunnari on.
Itse sarja on, no, yaoi-sarjaksi ihan katsottava.

Vautsi! Pojat tehneet kivan potpurin!

---

Käänsin viikonloppuna huvikseen suomeksi Luka Megurinen kappaleen Just Be Friends, koska tykkään sen melodiasta ja lyriikat on suorastaan katkeransuloisen surulliset.
Käänsin koko biisin englanninpohjalta suomeksi laulettavaan muotoon.

Tässä esimerkki viimeisestä kertosäkeestä.

koska ne karkottaa kaikki ihastumishuolet pois.