IRC-Galleria

Olen sumea hahtuva
sinitaivaan kirkkaudessa.
kuin silkkinen kukka omenapuun sylissä.
aika olla, aika unohtaa,
aika uppoutua muistojen virtaan
elämän raadollisuus kauneutena varjoissa
ja synnin tiheä verho peittää viattomuuden silmät...

Yksin aamun luonnottomassa usvassa
olen kadottanut kasvot.
Kauniit ja hennot
en vain sinua, sen tiedän

Raikas tuuli puhdistaa silmäni
saan taas nähdä kaiken.
Elämäni syrjäpolut
avautuvat eteeeni.

Löydän tieni läpi
sinne jonnekin kauas.
Olen siltikin vielä kuin rampa lintu.
en pääse minne haluan.
odotan vain aikaani.

pian olen ehyt.

No niin. kaikki alkaa ehkä sittenkin luistamaan.
En oo taas ainut joka osaa kerätä ittelleen omalaatusia ongelmia.
sitä on liikkeellä.
hih.
(en ikinä oo vahingonilonen serkkuni kustannuksella...)

mutta kuiteski.
Ihana olla pitkästä aikaa onnellinen.

Mahtava tunne.

Kerran mulla taas osaa olla näin hankalaa, niin miten tää onnistuu???
haenko mä oikeesti ongelmia??
varmaan. no kaikki aikanaan.
Kaikki selviää.
mikään ei oo niin vakavaa ettei se puhumalla selviis.

ylläri.
vittu että osaa taas muija ollla kujal.
miettii vaan niin outoja asioita että oksat pois!

olen kyllä mestari saamaan itteni niin sekasin et hajoon.
taas kävi niinku viimeks.
parempi vaan ois olla yksin koko elämä.

On se vaan niin mukava lähtee välillä johonki pois. vaihtelu virkistää ja silleen.
oon aina ollu sitä mieltä et baariin kannatta aina lähtee kolmen tunnin yöunien ja pienen junassa istumisen jälkee.. oli aika freesi olo ain välil.. joku brittiäijä kysy jossain vaiheessa et: Hei juotko sä oikeesti kahvia?? vastasin että kyllä niin se katto pitkään ja sano takas: very finnish of you!
että kiitos. tylsä olen.
XD

reportterinne vihdistä kiittää ja kumartaa.

näen pieniä pandoja.

olen ehkä hieman sekaisin.

siivoomaan.

on tää niin hassua.. pelottaa ihan järkyttävästi.
en tiiä et mikä mut silti.
olis niin helppoa olla sekasin 24/7...
ei taida olla vaihtoehtona.
vastuuntunto on niin vahva että ei vaan voi.
johtuu se saatana muustakin.
on luonnetta olla selvänä.
ei ehkä tänään. mutta huomenna .
katotaan sitten ku on huominen.
tänään on hankalaa.
anna mun olla.

Elämä on hassu juttu.. laittaa oottamaan jotain ja sit kun se tapahtuu.. niin ei se ookkaan niin hauskaa kun on voinu kuvitella.
pitäis osata elää päivä kerralaan mutta se on sinällää helvetin hankalaa.
ja vaikka pitäs mennä päivä kerrallaan, niin silti pitäs tietää jo tulevaisuuteen et mitä haluu tehä sit ku on iso.
Jos jotain suunnittelee niin se menee yleensä piloille.. (laivareissu tekee kyl ison poikkeuksen!!!) jos ei suunnittele ja tekee vaan tai lähtee vaan johonki niin kyllä sekin aika herkästi piloille menee.

Ystävätki on hemmetin vaikee asia... pitäis olla lähellä niitä ja jos on välimatkaa niin osata soittaa ja muuta tarpeeks usein... en mä oo sellanen ihminen joka soittelee koko ajan ja kyselee et miten menee...
jos tietää et joku on sulle tärkee niin kyllä se ymmärtää.
toivottavasti.

Minkä takia kaikki kuvittelee että kun täyttää 18 niin koko elämä muuttuu?
ei se vaan oo ihan niin.. vastuuta tulee paljon lisää ja baariinki pääsee.. mut mikä ihan oikeesti ihmisessä muuttuu?? ei se oo vaan sellanen maaginen BIM olet aikuinen.
ihmanen kasvaa koko elämänsä ajan.. ja nyt kun kaverit tuttavat yms. täyttää niin sen kyllä huomaa kuka osaa ottaa vastuun ja kuka ei...
ne erottuu jotka ei osaa rajotttaa itteensä ja joille se kohoo päähän...
ite tiedän kyllä olevani vielä ihan pentu.
en edes YRITÄ väittää kenellekään että oon aikuinen.


KIITOS.


Oli taas filosofinen purkautumis olo

Olis niin hienoo vaan lähtee johonki. ihan tosta noin vaa..
ulkomaille tai jotai.
alottaa kaikki ihan alusta ja unohtaa kaikki.
se olis ehkä hienoa ja helppoa, mutta auttasko se?
sitä ei voi tietää. ehkä, ehkä ei.
täytyy kokeilla joskus.