IRC-Galleria

[Ei aihetta]Lauantai 14.03.2009 23:19

Pia lähtee kohta aleen,nähään siellä!

[Ei aihetta]Lauantai 14.03.2009 19:19

Miks mun kohalle aina kaupassa sattuu noi kaikki känniset hullut? ARGH!

[Ei aihetta]Lauantai 14.03.2009 14:10

Tänään baariin?


Ja voiko joku määritellä mulle sanan lainata,kiitos?


PS. Elli tulee hoitoon <3 (:

[Ei aihetta]Tiistai 10.03.2009 08:04

Tuskaa herätä näin aikasin niin lyhyiden unien jälkeen...

ohoLauantai 07.03.2009 00:09

jätin puhelimen töihin, kuka keksis mulle jostain herätyskellon?

[Ei aihetta]Tiistai 03.03.2009 15:14

hakemukset kouluihin on sit laitettu menemään, toivottavasti jonnekkin edes pääsis

[Ei aihetta]Sunnuntai 01.03.2009 22:02

Haluun Korkeasaareen :D

[Ei aihetta]Lauantai 28.02.2009 18:10

Jos joku kaipaa seuraa tänään illalla niin saa soitella mulle.
Lähen kohta Haksiin mut tuun sieltä joskus kymmenen jälkeen varmaan pois.

[Ei aihetta]Lauantai 28.02.2009 06:31

Anteeks nyt vaan mut mua himottaa se Enrique ihan vitusti! Vaikka on vappuaatto ja kaikkee mut mä haluun niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin sinne keikalle!
Ett jos joku (vaikka oliskin vaan äiti) lähtee sinne mun kaa niin sit kyll meen! Sorry nyt vaan, mut oon oottanu sitäkin tänne jo jotain pari vuotta...

[Ei aihetta]Tiistai 24.02.2009 01:32

Pidetään huolta siitä, ettei tule naulanreikiä. Lue koko tämä kertomus aina viimeiseen lauseeseen asti. (Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause)

Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika. Hänen isänsä antoi hänelle pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti malttinsa, hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.
Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen lukumäärä yhä pieneni. Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa nauloja aitaan.
Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan. Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta pois yhden naulanjokaisena sellaisen päivänä, jolloin hän ei kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa isälleen, että hän oli poistanut kaikki naulat. Isä johdatti pojan kädestä pitäen aidan luo. Hän sanoi: 'Olet tehnyt hienoa työtä poikani, mutta katsopas aidassa olevia reikiä. Aitaa ei koskaan enää saada entiselleen. Vihapäissäsi sanotut sanasi jättävät juuri tämänlaisia arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan samantekevää, kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi - haava on yhä olemassa. Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin ruumiillinenkin'.
Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He saavat sinut hymyilemään ja rohkaisevat sinua onnistumaan. He kuuntelevat meitä, he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina avata sydämensä meille.

Osoita ystävillesi, kuinka paljon heistä välität ja lisää tämä päiväkirjaasi.
Suo minulle anteeksi, jos joskus jätin sydämeesi naulan reiän..