Ja kun päivä kääntyi silloin iltaa päin,
mä kanssasi kuljin ikuisuuteen käsikkäin.
Sun lempeä katse sai mut sekoamaan,
nyt sen jo tiedän, en muuta tahdokaan.
Sä olet se keväinen tuuli, joka mua kuljettaa saa.
Askel askeleelta ollaan lähempänä unelmaa.
Sydän yksinäinen, on aina puolillaan.
Toisiimme luottaen, rakkautta antaen,
me tiedämme nyt sen.
Sydän yksinäinen, ei pala milloinkaan.
Ei ennen rakkautta, kai voisi tuntea se tulen kuumuutta.
Vuosi vuoden jälkeen vielä kuljetaan,
ja tulevaisuuden salat meille aukeaa.
Kun silloin sut löysin mä aavistaa voinut en,
että voisin tuntee näin aidon rakkauden.
