IRC-Galleria

Minua on väsyttänyt koko päivän johtuen siitä, etten meinannut saada yöllä unta. Pyörin sängyssä monta tuntia, mikä on minulle aika pirun harvinaista - normaalisti nukun missä vain, millaisissa oloissa tahansa. Aamulla sitten oli kärttyinen olo kun kello soi. Jotenkin tuntuu epäreilulta, että täysin minusta riippumattomista joudun sietämään koulupäivän väsyneenä. Toisaalta, koska olin niin tiltissä, onnistuin piristämään n. 40 ihmisen päivää; dyykkasin kesken erään äidinkielenopettajan tunninpitoa luokkaan pyytämään koettani kun en havainnut, etteivät pulpeteissa istuvat nuorukaiset suinkaan ole kurssitovereitani. Kun opettaja sitten ystävällisesti sanoi minulle, että tunti on kesken, räpäytin silmiäni, sanoin "aijaa" ja käännyin kannoillani ja suoraa luokasta ulos. Oppilaat remahtivat nauruun. Harmi kyllä loppupäiväni ei ollut yhtä mieluisa (osaan nimittäin toki nauraa itselleni), vaan lakitiedon tunti oli uskomattoman piinallinen - jostain syystä opettaja tuntui olevan minulle vihainen jostain (ilmeisesti viimeviikon poissaoloistani) ja ei antanut minun vastata - hän sanoi kyllä nimeni, mutta olin päästänyt vasta kaksi sanaa suustani, hän päätteli etten tiedä vastausta ja pyysi Ixionia puhumaan. Ja jälleen kerran räpäyttelin silmiäni.

Mutta jottei jäätäisi negatiiviselle mielelle, tänään on sattunut monia mukaviakin asioita - sain tietää, että molemmista äidinkielenkursseista on odoitettavissa yhdeksikkö ja neuropsykologiasta tuli sentään kahdeksainen. Lisäksi kävin autokoululla tiedustelemassa kuorma-autokorttini laitaa, ja minulla on vielä 27. päivään asti aikaa mennä ajokokeeseen (asia on vaivannut minua kuukausia, en ole vain saanut sitä hoidetuksi). Käydessäni autokoulussa huomasin myös, että The Body Shop:issa oli alennuksessa huulipunapaletteja, joista ostin yhden hunajapiiraiselleni piristykseksi. Niin ikään alennus oli the Backstreetillä - kaikki oli puoleen hintaan tai allekin, sillä liike lopettaa. Vaikka hieman harmittaakin kun niinkin erikoinen kauppa katoaa ennen kuin kunnolla ehti edes paikoilleen asettua, on myönnettävä, että vaatteet olivat moneen makuun luultavasti liian erikoisia - ja sitäkin useammalle kukkarolle liian kalliita. Nyt eräs hauska hame oli vain 29,50 alennuksen vuoksi ja varasin sen. Huomenna se on minun <3

Mutta nyt katsomaan viimeisiä hetkiä Bondista, pesulle, sänkyyn lukemaan ja -toivottavasti - heti sen jälkeen simahtamaan. Hyviä öitä :)

Uskomatonta kyllä, sain Ovidius-esseeni valmiiksi 14 minuuttia ennen viimeisen palautuspäivän loppumista (lue: noin puoli tuntia sitten, siis). En yksinkertaisesti saanut aloitettua kirjoittamista ennen kuin aikaraja oli jo uhkaavan lähellä. Mistähän sekin oikein johtuu, että ei saa mitään tehdyksi ennen kuin paine alkaa puskemaan höyryä ulos korvista...

Huomenna (eli myöhemmin tänään) on viimeisen pakollisen äidinkielenkurssin kokeenpalautus. Jaiks. Olisi hiukan liian hyvää ollakseen totta jos olisin onnistunut puristamaan siellä yhtä hyvän suorituksen kuin toisella samassa jaksossa olleella äidinkielenkurssilla (josta sain yhdeksäisen), varsinkin kun toteutin samanlaista deadline-hipomista myös siellä. Masennun -___- No, ehkä toivon vain parasta ja pelkään pahinta. Kuten myös neuropsykologiankurssini suhteen. *huokaus* Jos toinen kahdesta esseestä menee hyvin ja toinen käsittelee aihetta josta itse tietää tuskin mitään, niin täydellinen mokaaminen on sentään mahdotonta. Mutta haaveeni kiitettävästä voin varmaan heittää roskikseen.

Nyt tuutimaan että jaksaa aamulla nousta (ja että hunajapiiras ei esittele teräsnaisen ominaisuuksiaan tappamalla minua sängystä käsin; naputtelemisen pitänee häntä valveilla). Ja ne.

Tein pikasiivouksen jotta hunajapiiraiseni saa suht. esteettömän kulun ympäri asuntoa päästessään sairaalasta pois. Eli heittelin kaikki lattialla ja tuoleilla olleet vaatteeni komeroon vauhdilla, joka olisi saanut Teräsmiehenkin itkemään. Nyt pelkään avata komeroni ovea sillä pelkään, että sisältö kaatuu päälleni Stellvia-tyyliin.

Tekemistä olisi mutta jotenkin on veto lopussa. Ovidiuksen Muodonmuutokset pitäisi saada luettua + muutama kymmenkunta tulostettua A4-arkkia aiheesta antiikin kirjallisuus. Huomiseksi. Eikä siinä vielä kaikki; minulla on hiukan reilut 29 tuntia aikaa kirjoittaa näihin teksteihin liittyen pieni essee joka selvittää, miten Ovidiuksen Muodonmuutoksia liittyy muuhun antiikin kirjallisuuteen.

Kirjoista tuli myös mieleeni, että minulla on 30 kirjaa lainassa kirjastosta. En tiedä miten tähän päädyttiin, mutta suoritettuani pienen laskutoimituksen tulin tähän tulokseen. Eikä luonto anna oikein periksi palauttaa lukematta. Hngh. Onneksi lainan voi uusia muutamaan otteeseen niin saan ehkä urakkani valmiiksikin. Tuon Vonnegutin Teurastamo 5-vihkosen jälkeen on vielä 25 teosta jäljellä.