Aina joskus mä pysähyn miettimään et kuinka tyhmä ihminen mä oikeestaan olen. Ja kamalaki vielä. Siis, oikeesti.
#1 Mun pitäis ryhtyy realistiseks. Ensinnäki, mä en tuu koskaan olemaan Strifyn vaimo, tyttöystävä, edes yhden yön juttu. Enkä kenenkään muunkaan tollasen. Toiseks, en mä oikeesti kyl voi niin ruma ja läski olla ku nään itteni olevan. Kolmanneks, mulla ei oo poikaystävää vaan sen takia koska ite oon sellanen saatanan pelkuri joka ei uskalla tehdä asian eteen yhtään mitään ja sit vaan kitisen etku yhyy mul ei oo ketään. No voi voi. Sit kaadan tonki asian etenki Kristan ja kans muiden niskaan. Anteeks.
#2 Mun pitäis tehdä jotaan mun itsetunnolle. Jos mä kerran olen niin läski ku nään itteni olevan peilissä, ni helvetti sille asialle voi tehdä jotain! Oon vaan sellanen lazy ass etten jaksa nostaa persettäni ylös tästä tietokonetuolista ja lähtä aittikseen. Sormilihakset kyllä kehittyy, mut ei ne läskit nyt mua haittaakkaan. Ja muutenki mun pitäis alkaa uskoo itteeni enemmän. Se nyt ei ihan mikään helppo juttu olekaan, mut ainaki pitäis yrittää eikä vaan rypeä siellä saatanan itsesäälissä koko aikaa. Helvetin vittu.
#3 Mun pitäis alkaa kunnioittamaan mun kavereita enemmän. Mä tiedän olevani ihan kamala kaveri/ystävä, ihan oikeesti. Mä en ikinä ota keneenkään yhteyttä, vaan istun vaan täällä koneella ja korkeintaan puhun mesessä niiden kanssa. Sit ne aina ottaa muhun yhteyttä ja aina silloin ku 'jaksan' ni meen niiden kanssa jonnekin. Siihen mulla kyl on pätevä syy etten kutsu koskaan ketään meille, ensinnäki mun äiti on ihan kamala silloin ku meil on mun kavereit, toiseks meil ei ois oikeesti mitään tekemist, mä vaan istuisin datiksel ja selittäisin. Sit taas en aina jaksa tulla kavereidenkaan luokse, koska näen sen joskus suoranaisena ajanhukkana. Joskus me kavereidenkin kans vaan tehdään niin, et se toinen duunailee jotain omiaan ja mä istun sohval ja katon telkkaria kaks tuntia ja lähen kotiin. Mesessä me sentään puhutaan koko ajan.
#4 Mun pitäis lopettaa tää vittumaisena oleminen. Oikeesti mä en voi sille mitään jos te pidätte mua vittumaisena ämmänä ja kylmänä ihmisenä. Mä en oikeesti itekään tiedä miten musta on tullu sellanen. En mä osaa syyttääkkään siitä oikeen ketään koska en tiedä mistä se johtuu. Voi olla et se johtuu siitä et oon kyllästyny olemaan äitin pompoteltavana ja sit puran sen kaikkiin muihin. Tai sit vaan en tiedä, olen siitä kamalan pahoillani mutten mä nyt enkelikskään voi tosta noin vaan muuttua.
#5 Mun pitäis osata olla hiljaa. Kaikki ketkä on tuntenu mut vähänki kauemmin tietää ettei mun suuta saa kiinni vittu millään. Mä puhun taukoamatta, kovaa, nopeasti ja epäselvästi. Ja mulla on kaiken lisäks vielä ihan kammottavan ärsyttävä ääniki. Mä selitän oikeesti ihan koko ajan ja ihan mistä tahansa ja tiedän et se ärsyttää ihmisiä aivan sairaasti, vaikkei ne sitä aina myönnäkkään.
#6 Tähän pitäis lisätä viäl lista asioita mut nyt saatana käy vituttaa liikaa et koht tästkää ei tulis loppuu ja alkasin paiskoo tavaroit seinille...