IRC-Galleria

mahtavia nämä

ps. tänään on hyvin ristiriitaisen absurdi semisti laiskottava mut ilonen ja aurinkoinen mut tylsisytyyävä sunnuntai jonka taidan viettää leffojen seurassa enkunkirjojen sijasta.

ja tää on mun ihan sikakiva mut usein ärsyttävä pikkusisko joka "tykkää" mallailla mulle aina.

napaan kameran mukaan ja lähen levittämään rakkautta kaupungille

Pasila-juomapelin säännöt on seuraavanlaiset:

Huikkaa otetaan aina kun...
- Routalemmen mielestä jokin asia on jännä
- Joku kysyy miksi Kyöstillä on tutti
- Repomies alkaa puhua sekavia
- Kyösti uhkaa lopettaa työt
- Kontiovaara sanoo ”Long time, no jazz” (tai joku muu loppu)
- Repomies arvostelee Kyöstiä
- ”Huomenta Ihmiset” näkyy (aamu-tv)
- Kyösti pelaa peliä tai rikkoo tv:n
- Pidätetty sanoo "sä et lukenu mulle oikeuksia" johon Kyösti vastaa "Tää ei oo mikää Amerikka."
- Näkyy vanhus
- Kyösti on treffeillä
- Kyösti sekoaa sanoissaan
- Kontiovaara käyttää sanaa ”käyttistä”
- Kyösti selittää teoriaansa
- Kyösti alkaa murtamaan jotain tyyppiä
- Joku huutaa "Lääkkeet!"
- Neponen ylistää Kyöstiä
- Kyösti joutuu puhutteluun

HUOM! Ylimääräistä huikanottoa EI ole kielletty ja pelaat omalla vastuullasi.
Voi aiheuttaa Phil Collins-darran.

tänään oli ihan okei päivä.

muistelin kaikkia kivoja juttuja (huomaa et vanhenee) ja huomasin syksyn ekat lehdet lens tuulessa kun kävelin kotiin. oli kaunista. en silti saanu mitään aikaseks. okei kävin läpi vähän artikkeleita, mut that's all. en ees enään usko et voin vaikuttaa mun enkun writtenparttiin mitenkään, alkaa tuntuu vähän siltä. toivo on siis menetetty.

unelmoin myös nykistä. kaupunki joka ei koskaan nuku ja jossa on aina jotain menossa. taidennäyttelyitten avajaisia, alennusmyyntejä, keikkoja, ihmisiä, asiaa, mielipiteitä. kaupunki jossa voi olla yksin ja yksinäinen vaikka ympärillä velloisi kuinkasuuri ihmismassa tahansa. ois mahtavaa.




"we know what happens to people who stay in the middle of the road. they get run over."
- Areurin Beven

"dont talk about yourself, it'll be done when you leave"
- Wilson Mizner

aika revolutiivinen olo, tarkotan että vallankumouksellinen sellanen vaikuttava olo.

tää vallankumous menee kyllä nyt eka ottaa vähän lepoo ja sit ryhdistäytyy ja kumoo parikuppii kahvii tai jotain ja alkaa kumoo ankarasti tietoo aivoihin. tai sitten huomenna näin. viimeistään sunnuntaina ainaskin.

pitää kumoo nää mun vanhat rutiinit ja antaa viisauden ottaa vallan. spotify (etenkin jonathan, hi, from there) on mun virallinen avustaja ja toi enkunkirja tossa on code of conduct.

yhteisöllinen ja kunnallinen fiilis ois kans ja up-lehti oottais tossa vieressä, mut pitää panostaa tähän kielipäähän tai tuun kuolemaan, siis ennenaikasesti. ensviikolla. muuten sain kuuntelun monivalinnoista 15 ja 7 eli kertoimien kanssa 51, ja oon ihan happyhappyjoyjoy. tosin ne avot kusi, mut se on jo toinen juttu.

never let anyone push you down to the ground. but when you are on the ground some new aspects to you life can and must be found.

ps. street philosophy <3

katselin täällä yhden tytön (syntynyt -89) päiväkirjaa, jossa tuli listata neljä lempiartistia.
hänen listansa meni näin
1.Antti tuisku
2.Fran perea
3.Kaija koo
4.Yö

en vaan valitettavasti voinu muuta kun nauraa. enkä oikeestaan ees tiiä miks. tai tiiän, mut yleensä mun tapana ei oo arvioida ihmistä musiikkimaun perusteella. pitää alkaa vähän lempeemmäks, ei saa tuomita ennen kun tuntee. tai jotai sinneppäin. silti. joo.

whoa dude! rispektii

http://designyoutrust.com/2009/07/10/the-pen-story/

mut ketä noi random -95 on jotka kyylää mua?! D:D: seriously dudes..

.. aikuinen

päätin juuri että ei olla, ei olla. ei ihan vielä.

pistän nää ekat kirjotukset sen piikkiin (sikainfluenssan lisäks, siis) et oon vielä kakara. tai siis niinhän oon. nyt ei jaksa aatella itteensä, eikä maailmaa eikä ketään tai mitään. jaksaa vaan nukkuu ja nauttii elämästä. sit ku yhtäkkii oonki simsalabim an adult ni alan kelailee asioita uudestaa, nyt vaa aivot narikkaan ja life is life nannaanaanana. oke melkein, vähän pitää kouluu miettii. mul on tasan öö (lyhyt matikka) 16 päivää aikaa olla vaan siitä pitää ottaa kaikki irti. sit pitää ottaa vähän vastuuta itestään ja maailmasta. alkaa vähän käyttää pääkoppaa.

en tällä tietenkään tarkota ettäkö aikuisena oleminen ois tylsää kotonaistumista ja afrikanlapsista murehtimista. ei se oo sitä, päinvastoin, päinvastoin. mut oikeesti oon saanu maailmalta niin paljon et nyt on korkee aika antaa osa siitä takas. nyt mulla on mahdollisuus ja velvollisuus vaikuttaa. itteeni ja muihin.

mun missio(impossible) nro 1. koskee itteäni ja se on tittididiididii: on oppii vähän hallitsee tota alkomahoolipuolta, en nimittäin haluu löytää itteeni kolmekybäsen katuojasta ettimästä pulloja, joku roti tähän nyt siis. ei se tarkota sitä ettenkö jois mitään, mut vähän kontrollii please. ees joskus.

"Predictions are in, nonsense seems to win
The air can get so tense when directions make no sense
Common sense is then and not so common anyway
Could have figured it out right then
Don't speak another"


streetphilosophy<3