Näin alkavan kesän ensimmäisen auringonpalvojan eilen. Valkoinen, löysä ja makkarainen mies. Tänään hää sulostutti kanssaihmisiään mustilla stringeillä. Näky, jota ilmankin ehkä oisin selvinnyt loppuelämäni ihan mallikkaasti :D Ristimme herran rakastavasti Kinkuksi.
Tietää että on kesä tulossa, kun ihmisiä makaa keskellä kirkasta päivää mitä ihmeellisimmissä notkelmissa. Munkin varmaan pitäis, ellen palais karrelle auringossa, riippumatta aurinkorasvan suojakertoimista. Epäreilu elämä.
Silimät o ihan ristissä ja vielä on esseessä paljon tekemistä. Saamattomuuteni häikäisee mut aina tasaisin väliajoin. Kuten tänään.