kulta siitä on vuosi kun istuttiin kahdestaan yöllä syksynhämärässä kahdestaan ja juteltiin ensimmäisen kerran.
Niin paljon kaipaan sua, kaipaan sun luokse tulla taas.
Tunne valtaa mut, valahtaa voi kyynel poskella.
Vierees painaudun, paijaan sut uneen uudestaan.
Kaipaan kotiin ja sun kainalon lämpöön. Sä oot tuonu mulle paljon elämään sisältöö.
Tunnen tunteet tarkkaan niinkun ennenkin mieleen on jääny vaan kuva sust, mun lempeni.
Haluun antaa itsestäni kaiken, toivon et on samanlainen tunne on sinul.
Enkä haluu sanoo mitää muut ku et kaipaan et viereeni tuut.
ps. siitä et tapasin sut ja sain jutella sulle, kiitän paadenia