IRC-Galleria

Se menee ohi
Se menee ohi sä toivot ja huokaisen
Huokaisen yön pimennossa ihan hiljaa
Niin että kukaan kuule ei
Ollaanko yhdessä vai ei?
Voitko päättää vai pitääkö minun poistua?
Helpompi tietää yhdessä
Käsi kädessä
Kerran tai kaksi
Meno meni huolettomaksi
Kunnes se kaatui
Ja paskaksi maatui
Kokeillaanko kerran
Pienen hetken verran?
Että se kuitenkin kestäisi
Ja toiveisiimme vastaisi?
Miksi erota pitäis taas?
Jotta yhteen palaisimme vaan?
Herkät paikat ruoskittu
Suussa sanat vapautettu
Tästä ei tule mitään
Mene länteen, minä itään

Olisiko joku oikeasti nyt niin ystävällinen
ja
KERTOISI, SELITTÄISI, SELVENTÄISI, VALAISISI, PUHUISI, SAISI YMMÄRTÄMÄÄN
että
miksi...

Miksi mä jotenkin ajaudun kaikista kauemmas, tai sitten muhun painaudutaan liiaksi kiinni?
Mun toivo on taas mennyttä ja ystävät, joita olen pitänyt lähelläni, on menny liian kauas.
Mä voin vaan sanoa, että mun sisällä oleva viha on tosi suuri ja sitä vastaava suru.
Tää voi vaikuttaa järjettömältä, mutta jos muillakin on oikeus valittaa, niin valitanpa myös minäkin.
Musta tuntuu, että olen menettänyt liikaa ystäviä, mahdollisuuteni erääseen - jälleen kerran.
Jotenki uskoin, että päivä vois paistaa munki kohdalla, mutta auringon päälle sattumoisin tuli iso ukkospilvi ja kaikki tuntuu olevan nyt niin helvetin mustaa. Mä haluaisin, että asiat voisi joskus järjestäytyä niin, että niistä voisi olla mullekin hyötyä. Heti ku oon pari päivää poissa tällaisen "sivistyksen" keskeltä, niin asiat ehtii muuttua ihan perkeleesti. Jotkut mielestäni anteeksiantamattomat asiat selvitetään ja ollaan taas, että mitään ei olisi tapahtunut, joidenki ystävyys syvenee ja tuntuu, että entisillä suhteilla ei ole mitään väliä. Toisille taas vaan käy hyvin yhä uudestaa ja uudestaan, vaikka oliski niitä saatanan takaiskuja, ne aina paikkaantuu ja välien pohjat kestää taas ja voidaan alkaa rakentaa asioita alusta alkaen; palikka palikalta. Jotkut taas pysyy ystävinä, mutta ne löytää uusia ystäviä, jotka salaisen kavalasti kipittää sen parhaimman eteen ja se on sama, kuin puukkoo väännettäis tulehtuneessa haavassa, jonka tietää parantuvan vain, jos asiat järjestyy. Ja jos ei ole näin, se haava vaan mätii ja lopulta sun koko ruuminosa menee kuolioon ja sä menetät sen. Toisinsanoin, menetät jälleen yhden ystävän. Välillä tosiaan säälii niitä yksi- kätisiä ja jalkaisia miettien, että ne on menettäneet tosi paljon. Jos ystävyys kehittyy syväksi, niin perkele sitä nyt saa rikkoa. Se on kalliimpaa kuin monet muut asiat maailmassa... Ja jotenkin asiat tuntuu olevan nyt tosi sekaisin. Jos vois kerran katsoa aurinkoon ja sanoo "Kaikki on hyvin" niin se olis kuitenkin sen arvosta, että seuraavalla kerralla, kun tuntuu pahalta, niin voi sanoa itselleen tietäen, että kaikki järjestyy ja että voin katsoa joskus pian taas aurinkoon. Oli se sitten päivä, viikko tai kuukausi. Jopa vuosi. Odottaa innokkaana että joskus vielä tulee päivä, jolloin paistaa aurinko ja ei ole enää niin väärin olla ihminen - oma itsensä. Ja nyt on tultu sitten taas loukattua yhtä ihmistä ja tuntuu, että se ei tule puhumaan mulle hyvin pitkiin aikoihin, koska oon tällainen kusipäämulkku, joka ei ajattele muita kuin itseään ja haluaa aina vain omia etujaan. Niin niin niin niin. Jos vaan voisi joskus muistaa vähän parempi ja olla vähän parempi ihminen, että muiden ei aina tarvis kärsiä... Vaikka itsehän sitä joskus joutuukin kärsimään huomattavasti enemmän kuin toiset. Ei sillä, että olisin maailman ainoa ihminen (todellakaan) josta tuntuu pahalta, mutta mä voin sanoa suoraan. Se mikä näkyy musta päälle päin... Ei ole se, mitä mä tunnen sisällä. Mä joudun pelkäämään joka päivä, että saatan itseni naurunalaiseksi, koska en ole koskaan oppinut olemaan itsevarma, enkä koskaan ole oppinut olemaan varma mistään, mitä mä teen ja jos se on väärin, niin se on sitten helvetin väärin ja joskus tuntuu, että saa jonkun asian oikein vaan tuurin avulla. Vaikka se onki karu totuus, siihen on pakko tottua. Mä joudun joka päivä miettimään asioita, joita mun ei välttämättä tarvitsisi miettiä, mutta on vaan pakko, että ei jätä niitä asioita taakseen, koska ne on asioita, jotka tarvis polkee aina vaan polvitaipeisiin, jopa niin alas, että ne saa tallottua kengän alle... Joka päivä kattoo sivusta, kuinka muut osaa sanoa vastaan, jos tarvii. Ok, en ole kuitenkaan ihan niin surkea, että kaikkeen alistuisin, mutta koska mä en ole oppinut sellaiseksi, kuin moni muu, kuten kukaan muu, niin tietenkin asiat on eri tavalla. On vaan jotenkin niin epäreilua, että toinen saa enemmän ja toinen taas vähemmän ja samalla ei ollenkaan. Miksi pitää kokoajan aina teeskennellä olevansa jotain, mitä ei ole? Miksi pitäisi olla joku toinen? Miksi ei voisi olla oma itsensä ja saada juuri sellaisena KUIN ON hyväksyntä. Okei, tää on ehkä vähän haikeaa ja surumielistä, mutta pakko mun on jonnekin saada tämä purattua, koska muuten tuun hulluksi. Mä en kestä välillä mun perhettä, koska kokoajan tuntuu, että mä joudun tekemään kaiken aina kaikkien eteen, vaikka mulle nimenomaan valitetaankin siitä, etten tee melkein mitään. ne ei tiedäkään, mitä joudun tekee. Ne ei yksinkertaisesti muista sitä... Seuraavana päivänä... Jos vaan voisi lentää jonnekin kauas pois, missä ei oo murheita, olis vaan iloo ja kaikkee mukavaa. Mä en nimittäin jaksa enää pitkään tällasta, että joudun aina kantaa kaikkien muiden paskat mun omassa selässä ja yksi asia, mitä inhoan nykyään... Ja oon siis aina inhonnut, mutta sitä tuntuu tapahtuvan niin helvetin usein tänä päivänä. Jos sanon jotain, sillä ei ole väliä, vaan jatketaan jostain ihan toisesta jutusta... Mua_ei_kuunnella_tarpeeksi_._com ja jos mä mietin, että se olen aina minä, joka joutuu aina suurimmaksi osaksi kuuntelemaan ja auttamaan muita ja okei, onhan se ihanaa auttaa tosia, ku tietää, että ne saa siitä hyvän mielen, niin kuin ihan itsekin siitä saa, mutta se, että siitä ei kuulu kiitosta, ei tunnu kovnkaan mukavalta. Jos saisi edes pienen kiitoksen, niin seki riittäisi, mutta ei. Pitää vaan aina olla tuppisuuna ja sanoa, että olipas mukavaa kuin asiat järjestyvät. Toisaalta, mä keskistän voimiani ihan hirveästi muiden auttamiseen, mutta itseni en sitten välillä ollenkaan miettien, että kaikki on hyvin. Mutta kun se haaveajattelun silta sortuu, niin onki edessä ihan toiset maisemat. Joskus vaan tuntuu, että ei jaksa enää kaikkea samaa ja vanhaa, mitä on jo ollu ja kokenu. Joskus ei vaan jaksa. Joskus ei vaan jaksa mennä sitä samaa paskaa tietä eteenpäin mitä on kulkenu koko saatana pienen elämänsä, mitä sitä nyt onkin kertynyt. Joskus vaan haluaisi yksinkertaisesti kadota, koska ei vaan jaksa...
Nyt voin sanoo, että mieliala on aika alhaalla ja sen varmaan huomaa.
Jos oot lukenu koko tekstin,
Kiitän.

nyt tahdon vain heittäytyä lattialle
maan alle
olla pimeässä loukossa
olla yksin
jos saan hetken olla rauhassa, kiitän ja kumarran
ja taas voin matkaani jatkaa
olisiko se liikaa pyydetty
en jaksaisi eteenpäin juuri nyt
anna olla
anna vaan olla
unohtaa voin kai sut
vaikken tahtois
kaipaan liikaa ollakseni tosissani
kaipaan liian vähän ollakseni välittämättä
kaipaan liikaa, samalla en yhtään

noni.
sinne meni.

nyt on jotenkin tosi menetetty olo ku täytti sen paskan kaavakkeen, mist saan rahat takas ja sillee...
mutta joo.
annan olla.
koska joo.


mua taas väsyttää + ja pitäis tehä mulkkuläksyt. :__/
JOO, MUUTAN ASENTEENI IHAN JUST ÄITI.

olen hyvin väsynyt, enkä tiedä, miksi olen vaivautunut tulemaan koneelle, koska kello on jo aika paljon ja pitäisi tehdä nämä ihanat mulkkuiset kotiläksyt </3 ja sillee. ja huomenna on onneksi jo torstai...
ja sitten perjantai ja ihanainen viikonloppu saa alkaa.
Mulla on nyt kauhia ikävä Suomeen, koska mun piti tavata eräitä/erästä ihmistä, mutta koska en ehtiny, vituttaa raskaasti.
mutta joo. meen ehkä tekee läksyi.
chiao :)

Ihastuksesi tunnustaa sinulle pitävänsä sinusta tämän viikon sisällä, jos lisäät tämän päiväkirjaasi. Mutta jos et, rakkautesi ei kukoista vuosiin


itseasiassa mä repeen totaalisesti jos tää tapahtuis :______DDD

I am packing up my bags
Never coming here back
Don't you know, this ain't gonna last
One day, onea year goes fast
You don't believe me but babe
I'm telling you

Even I am gone
You are not alone
I'll be there as a friend
But not as as a lover

I'm in my car should start to drive
I look myself, dressed up like bride
What did I think coming to you giving you some of my love
What did I think coming to you did I give you all of my love
What did I think coming to you giving you all of my love
What did I think coming to you giving you peace of my soul

he sun will shine for once in my life
The rainy days are so far away
Can't you see?

OLEN SELVITTÄNYT KAHDEN KAKARALEMPIPELINI NIMEN!!!!!!!!!
1. TAIL CONCERTO -
2. MISADVENTURES OF TRON BONNE
3. --TÄYTYY VIELÄ SELVITTÄÄ--



--JOS JOKU, KUKA TAHANSA SAA HANKITTUA MINULLE JOMMAN KUMMAN (TAI MOLEMMAT) PELEISTÄ, ILMOITTAKOON MINULLE (MIELUITEN AITOINA SIIS) NIIN VOIN MAKSAA RUHTINAALLISESTI PELEISTÄ RIIPPUEN PELIEN HINNASTA JA POSTITOIMITUKSET MUKAAN YMS. YMS. --

OLKAA KILTTEJÄ JA ANTAKAA OSA
LAPSUUDESTANI
TAKAISIN

....
minä
olen
ehkä
jo
alle
puolen
vuoden
päästä
Suomessa
....

Tein tän testin jo joku aikaa sitten mutta teen uudelleen, koska jotkut asiat on voinu muuttuu.



1. Listaa asioita 10 eri ihmisille, joita haluat sanoa, mutta et tule koskaan sanomaan sitä heille.
2. Älä paljasta keitä he ovat.
3. Voitte kommentoida, mutta en saa vastata arvuutteluihinne. Nauttikaamme mahdollisista väärinkäsityksistä.

---

1. Mä en todellakaan tiedä, mitä mun pitäisi susta ajatella. Me ei oikeastaan olla kavereita, mutta ei ystäviäkään, MUTTA meillä menee ihan kohtalaisen hyvin. Toisaalta mä haluaisin, että en olis koskaan tavannut sua, koska mua nykyään kammottaa tietyt asiat ja en voi varmaan nyt ennen aikuisikää, tai jopa sen jälkeenkään tehdä niitä enää.... Mua välillä ahdistaa, miten käyttäydyt mua kohtaan, koska välillä luulen, että saatat tulle tosta vaan meidän ikkunasta sisään ja sanoo "TADAA, nyt pannaan" ja näin, vaikken haluaisikaan, toisaalta, tiedän että sä et voisi satuttaakaan mua, mutta kuitenkin... Mä en ole varma mitä ajatella. Kunhan vaan et .... olis niin lähellä. Toisaalta oot niin kaukana, mutta toisaalta niin kamalan lähellä. Oon pahoillani jos tajuut, kenelle tää on tarkoitettu, mutta meidän välillä ei vaan sovi olla mitään... Anna anteeksi.

2. Sä olet aivan ihana. Kun mä näin sut ekan kerran, mun sydän jätti lyönnin välistä ja olin ihan että onko tää mahdollista, että ihastua voi jopa silmänräpäyksessä? Mutta myöhemmin taas ei enää tuntunut siltä, mutta kun sitten me taas tavattiin, niin... en mä tiedä. Kaikki on vaan niin sekavaa. Pidän susta ihan mielettömästi. Mutta koska sulla ei varmaan ehkä (en tiedä) ole mitään kiinnostusta, niin voi olla, että ehkä meidän juttu ei toimisi, vaikka kuinka haluttaiski... Mutta pitää katsoa. Rakastan sua ihan mielettömästi ystävänä, koska jaksat kuunnella ja olla siinä. Kiitos.

3. Oumaikaad. Sä olet rakas aina. En voisi päästää irti, en koskaan. Ikinä. never ever. Me ollaan tunnettu jo pitkään ja tehty kaikkee aivan loistavaa ja ihanaa ja samalla typeriikin juttuja ja on niin ihana aina kuunnella, kuinka sulla on morkkis ja teet sen ihanan ilmeen ja rakastan sua niin paljon. En koskaan päästä sua irti. Muistathan sen. En koskaan. Ilman sua en eläis, en enää koskaan eläis. Rakastan sua yli kaiken. Mennään ja tuhotaan maailma, koska se me osattais!!! <3<3<3

4. Ainoat sanat jotka voin sanoa sulle ikinä: "Rakastan sua." Meidän yhteinen menneisyys jää historiaan. Sä olet suloinen ja mukava, en koskaan haluu että jätät mua, en jätä sua koskaan, oon aina sun tukena kun tarvitset ja sä tiedät sen kyllä kans aika helvetin hyvin. Since 1994 <333 et tuu kyl koskaan panee mua, mutta hei, pannaan kuitenkin.

5. Meillä on kaksi aivan ihastuttavaa lasta ja sinä olet minulle aivan uskomattoman tärkeä, rakas, ihana, kakka, kaunis ja kaikkea. Olet aina aviomieheni vaikka pettäisitkin minua. Minusta et koskaan pääse eroon. Ja vittu, tapan itseni ennemmin kuin otan sinusta eron. EVER!!!!! I'll love you forever. Aina. Ja me ollaan aina naimisissa, vaikka olenki menossa jo toisen kanssa, mutta kato, moniavioisuus on keksitty ja noudatan sitä hyvin hartaasti. Me kuitenkin harrastetaan aina yhdenyön juttuja ja meillä on erittäin mukavaa ja oot niin täydellinen aviomies kuin olla ja voi.

6. Me ollaan tunnettu aika pitkään jo ja meillä ei ole aina ollut aivan ruusuilla tanssimista, mutta hey, sillon kun meillä skulaa, niin vittu menee aivan loistavasti. Mun oma rakas ihana kirpeän pippurinen punatsupää :)) En koskaan haluun eroo susta, oot niin mukava, hauska ja ihana. Kaunis ja oon kateellinen, koska piirrät samperi niin hyvin! Saat mut nauramaan ja meillä on aina hauskaa. Meillä molemmilla on myös korvaa kuuntelulle ja tajua hauskanpidolle. Ollaan ainiaan ystäviä, koska ilman sua, mä en olis tämä, mitä nyt olen.

7. Mä inohan sua koko sydämestäni. Mä en tajua, miten sä joskus kauan sitten tulit ja olet vieläkin... Mä en tajua, miten me annettiin sulle mahdollisuuksia vaikka kuinka paljon. Satojen ihmisten mahdollisuudet annettiin sulle, jotta saisit töpätä uudelleen. Mitä enemmän sitä teet, sitä enemmän sua vihaan ja vaikka esitänkin pehmeää, mun sisimmässä on joku sellainen tunne, mitä sä et edes haluaisi kuvitella näkeväsi... Mä haluaisin vain hakata sun pääs irti ja ripustaa sen meidän seinälle ja heitellä siihen tomaatteja. Olet pilannut mun elämän ja en enää tiedä, mitä normaali elämä on.
Oon jo 15 ja yli puolet reilusti siitä oot kussu mun elämään. Esität aina niin mukavaa ja kivaa kaikille, mutta joskus sä vaan menet aivan sekaisin ja se saa mut niin raivoihin... Voisinpa vaan heittää sut alas jonnekin rotkoon, mistä et enää koskaan tulis ylös meidän luokse. Voisitko vaan sulkea suusi ja mennä vittuun?

8. Oot yks mun ihanimmista ja suloisimmista ystävistä ja en vois koskaan hylkää sua, toivon samoin ja kyllä mä tiedänkin että sä et jätä mua, koska me vaan rakastetaan toisiamme. Sä saat mut hymyilee ja sun takia jaksan olla koulussa aina ja olla oikeastikin vaan elossa ja näin. Sä saat mut jaksamaan ja hymyilytät mua aina sun ihanilla jutuilla ja tuet mua. Kiitossss.

9. *sigh. Susta en tiedä mitä sanoa... Oot aina siellä mun tukena ja meillä on niin paljon yhteistä. En osais arvostaa tai rakastaa sua enemmän kuin nyt... Oot mulle tärkeä aina ja en tiedä mitä kirjottaisin, koska oon sanonut sulle kaiken henkilökohtaisesti suoraan ja haluisin vaan, että me oltais aina ystäviä ja että tää ei koskaan loppuis. Mun huumorintaju on just passeli sulle :__D

10. Rakastan sua aina ja vaikka olisin satavuotias, olisin silti sun pikku tytöntyllerös :D rakstipaksti.

11. Oot niin söpö! Mun oma ihanainen leppäkerttu rakas oma leppäleppäleppäinenkerttu... Mä haluun niin tutustuu suhun kunnolla, jotta me voitais olla todella hyviä ystäviä ja jotta me voitais puhua kaikesta mahdollisesta ja-- olla ystäviä : DDDD haluun niin olla sun ystäväs ja tutustuu suhun niin hyvin, että tunnen sut melkein kuin omat taskuni!!!! :) pidän susta TODELLA paljon, enkä halua menettää sua.

12. Oot ihana ja aina turvallinen pakkaus samaa ihanaa huumoria, kuin minäkin. Tajuut kun sohellan kaikkee paskaa ja naurat aina sille ja meidän omat jutut on vailla vertaa. En tuu koskaan päästää susta irti, koska rakastan sua :))) muista aina se.

13. Joo-o. Haista vaan paska.