IRC-Galleria

päää on nii sekaisin..ei tiedä mitä ajatella,tai mitä toinen ajattelee =(.tiedän ei pitäs miettiä niin paljoa mut kun minkäs teet =(. mut mä olen oma itteni myös huonoine puolineni..jos ei kelpaa ni sit ei =(.mut saa nähdä..

Kun kasvamme, opimme, että se ihminen kenen ei koskaan pitänyt pettää meitä, luultavasti tekee sen. Tulet särkemään sydämesi luultavasti useammin kuin kerran ja se on rankempaa joka kerta. Tulet myös särkemään sydämiä, joten muista miltä tuntui kun omasi oli särkynyt. Tulet taistelemaan parhaiden ystäviesi kanssa ja syyttämään rakastasi asioista mitä entinen rakkaasi teki. Tulet itkemään koska aika menee liian nopeasti ja menetät jonkun ketä rakastat. Joten ota kuvia, naura liikaa ja rakasta niin kuin sinua ei olisi koskaan loukattu. Koska jokainen 60 sekuntia, jotka vietät vihaisena on minuutti onnellisuudesta pois jota et koskaan tule saamaan takaisin. Rakkaus on voiman antamista ärsyttääkseen sinua, mutta luottamaan siihen ettei hän tee sitä. Oikeilla rakkaustarinoilla ei ole onnellista loppua, koska oikea rakkaustarina ei koskaan lopu. Tiedät olevasi rakastunut, kun vaikein asia on sanoa hyvästi. Älä koskaan anna kenellekään kaikkeasi, sillä kun hän on poissa, on sydämesi viety. Kun elämäsi rakkaus jättää sinut ja sanoo "voimme edelleen olla ystäviä" se on sama asia kun koirasi kuolisi ja äitisi sanoisi "voit edelleen pitää sen". Jos et saa jotain ihmistä ajatuksistasi pois, ehkä hänen kuuluukin olla siellä. Kun todella rakastat jotain, olet valmis päästämään irti ja jos hän tulee takaisin se on tosi rakkautta. Koska tosi rakkaus on aina vaivan arvoista. Älä koskaan luovu asioista jotka saavat sinut hymyilemään. Se satuttaa kun rakastat jotain, mutta et saa pitää häntä sylissäsi. Elämän suurin haaste on löytää joku, joka tietää kaikki virheesi, eroavaisuutesi ja mokasi, mutta edelleen rakastaa sinua. Rakkaus on kuin sota, helppo aloittaa, vaikea lopettaa ja mahdoton unohtaa. Maailman hienointa ja kauneinta asiaa ei voi tuntea, eikä nähdä, vaan se pitää kokea sydämellä. Älä koskaan riko sydäntä joka oikeasti rakastaa sinua. Mutta muista et tule olemaan rakkaasi ensimmäinen, viimeinen tai ainoa. Hän on rakastanut aiemmin ja tulee rakastamaan uudelleen. Mutta jos hän rakastaa sinua nyt, niin millä muulla on väliä. Hän ei ole täydellinen, mutta et ole sinäkään ja te ette tule olemaan koskaan täydellisiä. Mutta jos hän saa sinut nauramaan, koska joudut miettimään kaksi kertaa ollaksesi ihminen ja tekemään virheitä. Pidä hänestä kiinni ja anna hänelle osa itsestäsi. Hän ei tule ajattelemaan sinua joka hetki, mutta hän antaa sinulle osan itsestään, jonka tietää sinun pystyvän rikkomaan. Älä satuta häntä tai vaihda toiseen. Älä odota enempää kuin hän voi antaa. Hymyile kun hän tekee sinut onnelliseksi, huuda kun hän tekee sinut vihaiseksi ja kaipaa kun hän ei ole kanssasi.

Kaveria ei jätetä

Voi Jeesus Kristus miltä näytät!
Kaikki kummituksen tuntomerkit täytät
On kuin et viikkoihin ois
Noussut vuoteestasi pois

Roskiin saisinkohan heittää
Nenäliinat jotka lattioitas peittää?
Siivoukseen suurempaan
Jo arkeologit vaaditaan

Tiedäthän että tämä ei
Kaada maailmaa
Vaikka se tuntuu
Vaikka se tuntuu siltä
Ei elämä tule loppumaan
Vaikka se tuntuu
Vaikka se tuntuu siltä

On aika itkeä ja nauraa
Aika rakastaa ja aika kantaa kaunaa
Nyt aika on, ystäväin
Siirtyä jo eteenpäin

Sun täytyy uusi lehti kääntää
Siis takkia niskaan ala vääntää
Muistatko sen bemarin?
Äijällä on se vieläkin
Kerättäiskö jengi kasaan?

Tiedäthän että tämä ei
Kaada maailmaa
Vaikka se tuntuu
Vaikka se tuntuu siltä
Ei elämä tule loppumaan
Vaikka se tuntuu
Vaikka se tuntuu siltä

Tiedäthän että tämä ei
Kaada maailmaa

Sydämen kun satuttaa
Mikään ei auta
Mikään ei siihen auta
Ei kukaan voi sua lohduttaa
Tarvitset aikaa
Tarvitset paljon aikaa

Ei tämä kaada maailmaa
Vaikka se tuntuu
Vaikka se tuntuu siltä
Ei elämä tule loppumaan
Sun täytyy luottaa siihen
Sun täytyy luottaa siihen
Sun täytyy luottaa siihen

Älä mene pois

Arvaa mitä oon miettinyt?
Sitä miten mä sut oon löytänyt
Ja miten maailman onnekkain
Mies olen kun sut sain

Tule tiukemmin kainaloon
Sua kaivannut koko päivän oon
Nyt kun vihdoin sut viereen saan
Enää yhtä pyydän vaan

Älä mene pois
Jää mun syliin yöksi
Viereen nukkumaan
Älä mene pois
Lähtiessäs jotain
Jää taas puuttumaan
Älä mene pois
En tahdo olla yksin
Sua täällä tarvitaan
Pitäisitkö musta huolta?
Voisit pitää hyvää huolta

Silmäripset mua kutittaa
Ne poskeani kuin höyhen koskettaa
Ympärilleni kietoudut
Muu maailma on kadonnut

Älä mene pois
Jää mun syliin yöksi
Viereen nukkumaan
Älä mene pois
Lähtiessäs jotain
Jää taas puuttumaan
Älä mene pois
En tahdo olla yksin
Sua täällä tarvitaan
Pitäisitkö musta huolta?
Voisit pitää hyvää huolta

se mikä joskus hämmensi mielesi ja särki sydämesi,kehosi muistaa,Kehosi on kuin museo täynnä muistoja menneisyydestä.
Myös tunne-elämän traumat säilyvät kehossasi.Siihen päivään asti kunnes ne ilmaistaan ja ratkaistaan.

Ihana kun tänään vielä sai ottaa aurinkoa! Luulin jo et ne päivät oli ohi.

Olen sinussa kiinni,ja sinuun kiinni jään.sinä tiedät,vaikka myönnä en.Läheisyyttäsi kaipaan,rakkauttasi tarvit.Olen sinussi kiinni,ja sinuun kiinni jään.Sanot POIS! ja minä menen ja kohta huomaat että en mennyt mihinkään

Ehkä muistatkin mua,
etkä voi uskoutua:
kirjoittaa meistä nyt, kun
sun nykyinen on vihainen
eikä yhtään mua siedä.
Uniharhoissa nään sua,
niitä ei voi multa viedä.

Monta kertaa näin käy:
kaikki päälle ei näy.
Suutuit, kun et päässyt mun
suljettuihin huoneisiin,
tahdoit tietää, miksi aina
puuttui vielä palanen,
miksi harhailin ja väistin.
Voi, jos itsekin tietäisin.

Vaikka kaikki saa unohtua,
kiitos siitä, kun liiankin kauan jaksoit mua.
Huolit hulluuttas puolikkaan,
enempää en oo osannut koskaan antaakaan.

Yhtä pyytää jos saan
(vaikka niin ei oiskaan):
väitä, että oon ainutkertainen,
niin, että uskon sen,
toiset ei oo yhtä paljon.
Kukaan ei voi ylittää,
pakko jonkun silti välttää.

Kiitos, kun koetit ymmärtää.
Tiesin, siihen et pystyisi edes sinäkään.
Jos joskus liikaa muistankin,
juon vielä yhden, niin muistan taas
paljon huonommin.

Kiitos, kun huolit puolikkaan,
enempää en oo osannut koskaan antaakaan.
Ehkä muistatkin mua.

On mulla asiat joskus osuneet kohdalleen.
Se saattoi vahinko olla,
eikä tapahdu uudelleen.
Suru joskus käy, ja ikävää riittää;
kantaa laineet laivatkin.
Mistä mun pitäis ketäkin kiittää?
- Jossain on kai vastauskin.

Siskosta tuli jo äiti asuntolainoineen.
Ostin kadun mieheltä pyörän,
joudun nyt oikeuteen.
Joku toinen aina edellä
ottaa irti kaiken minkä saa.
Mulla kun ei oo mitä oottaa,
ei se paljon haittaakaan.

Tässä elämä on:
oma, kallis, ja tarpeeton.
Joki joutava laineillaan
mua lastuna vie mukanaan,
ja ensin mä vapisin aaltojen alla.
Opin olemaan antautumalla.
Pohjallakaan ei yksinään olla:
alakulo on seurana haikeuden.

Luulin ennen, että jossain
mitataan tarkalleen,
milloin on annettu liikaa jollekin kantaakseen.
Se on pelkkä harha, perätön luulo,
toiset hölmöt uskoo niin.
Jäävät hartiat väkevän, suuren,
pieneksi kuin heikonkin.

Miks kysyt, miten käytän
päivät jotka vielä saan.
Tiedätkö, mitä sieltä jostain sitten edes tilataan?
Enkä opi sanomaan, et kaipaan,
vaikka pyydätkin.

Joka tapauksessa kaikenlaista annetaan.

Nyt jos ei pää sekoo ni koska...en saanut hyksistä yhtään aikasempaa aikaa jten olen sairaslomalla ainakin 24.9 asti =( jaluultavammin siitä vielä eteenpäin jos leikkaus tulee =(.....