On se mukavaa lukee noita ihmisten päiväkirjamerkintöjä.
Ne on kaikki samaa valitusta.
"Yhyy en pääse sinne tai tänne"
"Mä vihaan äitiini"
"Elämä on epäreiluu, kukaa ei rakasta mua"
Kaikki ne vaan yksinkertasesti on samanlaisia ja kaikki valittaa turhasta.
Jos mä haluisin valittaa tai avautua, ni voisin tehä ne aivan aiheesta.
Voisin valittaa siitä, kuinka kohta asun kadulla.
Voisin valittaa siitä, kuinka ei oo rahaa edes syödä kohta.
Voisin valittaa siitä, kuinka välit on menny aivan totaalisesti äitiini.
Voisin valittaa siitä, kuinka ei oo töitä, ja niitä et mistään saa.
Voisin valittaa siitä, kuinka kaikkien asuntojen vuokrat on +590€, ja saan rahaa 410€/kk.
Voisin valittaa siitä, kuinka 27.05 -> mä OIKEESTI asun kadulla ja hengaan päivisin jossain sellolla tms.
Voisin valittaa siitä, kuinka en ees omista sänkyä, jossa nukkua.
Voisin valittaa vaikka mistä oikeesta aiheesta.
Sitä en tee.
Eli: Seuraavan kerran ku mietitte siitä, että teillä menee päin vittua teidän asiat, ni miettikää sitä, että on oikeesti jollain kaikki vielä paskemmin.
Teille maksetaan ruuat.
Teille maksetaan vuokrat teidän puolesta.
Teillä on katto päänne päällä, lämmin sänky yms.
Te saatte pyykkinne jossain pestyä.
Teillä on äiti/isä/huoltaja, joka välittää.
Toivottavasti tää sai teidät ajattelemaan elämänne hyviä ja valosia puolia.
Jonna kiittää ja kuittaa.
Jonna juo myös erittäin pahaan vitutukseen ilmasta viinaa ja angstaa.
Son moro.