molemmat kasvanu pienest isoks
kattonu maailmaa elämäntavaks
loputtomist joskus haaveillu
toivonu
et jotku sanat olis feikkii
ja et vittu jos täst laiffist vois pitää breikkii
ku joskus vaa liikaa liia nopeest
me nauretaa ku saadaa neloset kokeest
tajuumine elämän pääl olis iha jees
ettei tarttis elää tulevaisuut paskas mainees
ku jotku päivät vaikuttaa silt et ymmärtää
mut loppuje lopuks funtsit et mitä ne tarkotti
oliks ne tosissaa
ku ne sano et sun pään ampuisi
loppuelämän ne sua vainoisi
ja sit sul oli viel se yks velkaki
huume asioihi sekaantuneena
on vaikee pääst pois diilereitte otteesta
mietit miks sä semmosee lankesit
vaik skidinä siit sun mutsiski varotti
sanoit et hei mutsi ei huol pitää sun tartte musta
mut et tajunnu et nyt sä venaat sitä pelastusta
yksin ilma ketää venaamas
et joku kävis ees tsegaamas
mitä sul kuuluu
mite menee
se ei oo nii yksinkertast
ku oot saanu jo sen paskan maineen
mut meitsi o tääl kattomas mite menee
ja nii pois päi
olitha eka joka huolehti must näi
Sä olit mulle kaunista
Jotakin kallista
Aurinko taivaan lomassa
Maailmassa omassa
Kun sitten lähdit pilvet jäi
ja rupesi satamaan
Tuntien tien entuudestaan
Kuljen sen uudestaan