Siihenhän on monta syytä. Varsinkin kun tapauksessamme olemme aiemmin seurustelleet, ja välillemme on syntynyt tietynlainen side, joka ei ota katketakseen, vaikka mitä tapahtuisi.
Salarakkaus pitää meidät molemmat näkymättömästi kiinni toisissamme, emmekä sen takia voi täysin antautua muille ihmisille ja keskittyä omaan elämäämme. Haikailu ja kaipuu pakottavat aina välillä näpyttelemään päättömiä viestejä vain sen takia, että saisimme kuulla toisistamme taas jotain. Tunteemme pysyvät yllä jatkuvasti, mutta eivät näyttäydy vasta kuin tositilanteessa (kriisissä tai jos omat ihmissuhteet menevät päin vittua).
Välillä mustasukkaisuus toisen menestyksestä ajaa minut miettimään, että onko salarakkaudella ja rakkaudella sitten mitään eroa. Samaa raastavaa peliä se kuitenkin on, riippuvaisuutta toisesta. Toinen vaan osoitetaan julkisesti.
©Henri