IRC-Galleria

Voikun voisin olla vielä pieni, se lapsi joka suuttui kun ei avoautossa saanut seisaaltaan
käsiä heilutella muille autoille. Ja voisin vaan hyppiä kiveltä toiselle ja piirrellä sormella
kuvioita lätäkköön. Verkkohaavilla pyydystää perhosia,
kesäpäivääni kuluttaa.
Voikun voisin olla se vanha nainen puistonpenkillä, kumppaninsa vierellä nojaamassa toisiinsa
muistellessa aikoja, jolloin karkasivat yhdessä kotoa. Ja siinä ollessani kokea tuntevani onnea, kun en elämääni tarvitse oikein muuta.
Voikun voisin olla kirja kaikkein paksuin ja viisain, kertoa unelmista, tuhansista tarinoista,
viisauksista joita tarvitaan ja opettaa ihmisiä askeleissaan kasvamaan, rakastamaan.

Ja voikun voisin olla tähdet, muistuttamassa sinua siitä, että täällä jossain sydän odottaa.