Miksiköhän tällaisessa tilassa ainoat sanat, joilla kykenee ilmaisemaan tilannettaan päänsä sisällä tai ulkona ovat niitä clichéisiä ja miljooniin kertaan käytettyjä?
Sen verran kyllä sanon, että...
Odotus ajaa myöhäisen linnun hulluksi. Yhden joen kivi hioutuu siinä joessa tarkoituksella. Eikä sielua voi jakaa kuin kahteen osaan.
Gallerian päiväkirja, voi hyvä luoja.