IRC-Galleria

Tänään on syksy.

Koska kuuntelen Tom Waitsin The Black Rider -levyä, ja näin yhden kuvan: http://wynnen.deviantart.com/art/SA-Little-trolls-184121903
Molemmat toivat huoneeseen syksyisen tunnelman.

Huomenna jatkuu taas talvi.

Aamulehti: Kirkosta eronnut, tätäkö halusit?
Paholaisen asianajajalta bongasin.

Uskomaton uutinen. Tarkoitus on vissiin olla syyllistävä, mutta useimpien reaktio taitaa olla "Niin?"

Muistelin että viime uudenvuodenlupaukseni olisi ollut ascendata NetHackissa ainakin kerran, mutta se olikin parin vuoden takainen lupaus. Aika juoksee tätä nykyä.

Joka tapauksessa, jäi tänäkin vuonna tekemättä. En kyllä edes hirveästi yrittänyt. Parilla hahmolla pääsin aika pitkälle, mutta lannistuin kun kuolin johonkin typerään.

JOTEN. Nyt on aika ottaa vähän aikaa rennosti ja vetää NetHackia turpaan. Pelaan pari peliä wizard moden kanssa, niin että voin manipuloida pelimaailmaa miten huvittaa. Wizard modessa on käytössä muutamia kivoja komentoja, joista eniten haastetasoa tuhoava on ilmaisia toiveita jakava komento. Heti mulle kaikki lohikäärmeensuomuhaarniskat, gauntlets of powerit ja jytyimmät loitsukirjat.

Tulen kyllä pelaamaan tämän ihan oikeastikin läpi joskus. Mutta nyt on aika kostaa vuosien nöyryytys.

Näitä on niin riemukasta lukea:
http://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Main/MisaimedFandom

Eli kun tarinan hahmot vetoavat eri yleisöön, tai eri tavalla, kuin tekijä on tarkoittanut. Yleensä niin että inhottaviksi ja vihatuiksi tarkoitetuista hahmoista tulee suosikkeja. Parhaita esimerkkejä sarjakuvista Watchmenin Rorshach, elokuvista The Dark Knightin Jokeri, peleistä Silent Hill 2:n Pyramid Head, ja kirjallisuudesta Kellopeliappelsiinin Alex.

Tekijöitä joissakin tapauksissa vituttaa, mutta minusta tuo on suurenmoinen ilmiö. :D Ei tekijän kuulukaan sanella että kuka hahmoista on oikeassa ja kuka väärässä.

Tietysti jotkut yrittävät, etenkin lastenohjelmissa, koko perheen elokuvissa ja nuortenkirjoissa, ja tuloksena on epärealistisia "pahiksia" joille on vain pinottu mahdollisimman inhottavia piirteitä. Usein se epäonnistuu silti, ja esim. Robbie Rotten on monille ehdoton suosikki Lazy Townissa, huolimatta käsikirjoittajien kampitusyrityksistä.
Draco Malfoy on myös upea esimerkki.(linkki liittyy epäsuorasti) Itse inhoan häntä, mutta Potter-fanien joukossa häntä kuolataan enemmän kuin nysviä päähenkilöitä, enkä usko sen olleen Rowlingin tarkoitus. :D

Voi olla että jonain päivänä itse yllätyn tavoista joilla jotkut tykkäävät tarinoistani. En kuitenkaan ala repimään tukkaa päästä, olen vain tyytyväinen.


As Clive Barker, creator of the Hellraiser series, put it, "You've got Pinhead, who hasn't done a single decent thing in eight movies, and still gets mail from women who want to have his children."

Tässä pari inhottavaa leffaa, joita en ole nähnyt, mutta joista tajusin jo trailerin perusteella kaiken mitä tarvitsee tietää. Liitteenä arvostelut jotka vahvistivat ennakkoluuloni.

Ensiksikin äärimmäisen inhottavalta vaikuttanut Veijarit ja Jari Peltosen loistava arvostelu: http://www.v2.fi/arvostelut/viihde/860/Veijarit/
Harvoin voin sanoa etten katsoisi leffaa vaikka maksettaisiin, mutta tämä vaikuttaa kaiken perusteella olevan sellainen. Tiesin tämän jo trailerin nähtyäni, ja arvostelu vahvisti kaiken.


Seuraava ehdokas 102 Dalmatialaista ei ärsyttänyt läheskään yhtä paljon, mutta näköjään tarpeeksi jotta koen tarvetta purkaa sydämistyneisyyttäni.
Näin ajattelin trailerin nähtyäni: Cruela muuttuu taas pahaksi heti leffan alkupuolella, ja loppu on vanhan toistoa. Paljon paskaa koiraläppää.
Jaakko Yli-Juonikkaan arvostelu tuntui olevan samoilla linjoilla: http://www.film-o-holic.com/arvostelut/102-dalmatians/

Päätän vuodatukseni elitistiseen huokaisuun: HUOHHH.

Kokoomusedustaja vaatii:
Taideostoista verovähennys

Tutulla linjalla. Lisää helpotuksia niille joilla on jo ennestään törkeästi massia.

TOISAALTA voisin ollakin ehdotuksen kannalla jos se ihan oikeasti koskisi kaikkea taidetta, eikä vain tunnustettujen "taiteilijoiden" räpellyksiä. Taidettahan ovat myös sarjakuvat, kirjat, elokuvat, pelit, ja muu kulttuuri.

Eikä ole, sanoo joku, kaupallista roskaa! Niin tietysti. Mbarin sarjakuva-automaatista kahdella eurolla ostettava, käsintehdyssä rasiassa saatava minialbumi on kaupallisuutta, mutta nimekkään kiasmataiteilijan lankunpätkälle heittämä maali joka maksaa 10,000,000 on taidetta, eikös. Joten vain jälkimmäinen kuuluu esitetyn verohelpotuksen piiriin.

(ah, päivän ensimmäiset raivohöyryt päästetty.)

Perjantaina 17. päivä vietettiin järjestyksessä toinen Pahuuden Armeijan päällystön kokous. Paikalla olin minä, komentaja Albus, sekä tiedeupseeri Nowotny.

Matka alkoi Mbarista joka julistettiin heti Pahuuden Armeijan omaisuudeksi. (niin taisimme tehdä viime kerrallakin, mutta on mahdollista että kahvilan pitäjät eivät olleet kuulleet julistusta. Tällä kertaa puhuimme vähän kovemmalla äänellä.)

Vierailimme myös DTM-nimisessä kahvilassa, jossa meitä ilmeisesti vakoiltiin, tai ainakin naapuripöydän miellyttävännäköiset herrasmiehet katselivat meitä tiiviisti.

Niinikään kävimme Manga Caféssa, jossa Nowotny valokuvasi salaa iiriskamerallaan. Kuvat ovat näkyvillä tässä raportissa: http://mikropop.blogspot.com/2010/12/esittely-manga-cafe.html

Partiokierroksen aikana hajotimme Conan O'Brien mielenosoituksen, sillä kansalla ei tule olla oikeutta osoittaa mieltään missään asiassa. Tänään Conanin tv-show, huomenna kansalaisoikeudet, ylihuomenna halutaan naimisiin koirien kanssa. Siihen se aina johtaa.

Vihollinen oli jatkuvasti kannoillamme partiokierroksen ajan. Kampin kauppakeskus oli viritetty täyteen ansoja, ja esimerkiksi ulko-ovista kulkiessa joutui olemaan varuillaan, sillä jotkut ovet eivät auenneet lainkaan.

Kohtasimme myös paikallisen supersankarin, herra Black Supermanin, mutta onneksemme Black Supermanilla ei ole vihollisia, joten pääsimme livahtamaan pakoon.

Tapaaminen oli siis jälleen kerran menestys. Kuten tavallista, matka- ja kahvikulut rokotettiin alempien työntekijöiden palkoista.

Tämä raportti on salainen.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/Mies%20katkaisi%20seurustelusuhteen%20-%20naiset%20hakkasivat%20ja%20potkivat/art-1288356890001.html

Ei pitäisi ihmetellä yhtään mitään kun iltasanomista on kyse, mutta: "Tunnelma meni lopullisesti pilalle, kun yrittäjän alahuuli halkesi ja kännykkä lähti naisten matkaan."
Vai että tunnelma. Kirjoittaja tuntuu ajatelleen että kyseessä on hupiuutinen.
Tosin, niinhän se kai onkin silloin kun nainen hakkaa miehen. "Naisenergiaa", kuten jutun kirjoittanut toimittaja sanoi. Olisikohan lupa kirjoittaa yhtä lentävästi jos joukko miehiä olisi piessyt naisen. :) Ei, siitä olisi toimittaja saanut vähintään potkut ja ehkä syytteenkin, ja lehtien kolumneissa olisi kauhisteltu väkivallan hyväksyntää. Naisiahan ei saa hakata, mutta naiset saavat hakata miehiä, koska.. koska.. ai niin, ei sitä koskaan edes perusteltu.

http://tvtropes.org/pmwiki/pmwiki.php/Main/AbuseIsOkayWhenItIsFemaleOnMale

"First and foremost, the Older Than Dirt assumption that men are tougher, stronger and as in Made Of Iron, whereas women are weak and fragile as in Made Of Plasticine and most of all, inherently ineffectual. Consequently, any violence from females performed on males is supposed to be either comedic, otherwise amounting to nothing and men shouldn't complain since all men are tough enough to sustain a little slap, right?"