IRC-Galleria

Pelasin vihdoin Bioshockin läpi. Itketti aika huolella. (sain hyvän lopetuksen.) ;___; Säälin hölmöjä jotka eivät ymmärrä miten pelit voivat tarjota vähintäänkin yhtä herkkää tarinankerrontaa kuin kirjallisuus ja elokuvat.

"We're still the Black Company. We still don't leave our own behind." Which was never strictly true but you do have to serve an ideal the best you can, lest it become debased. A law as ancient as coinage itself says bad money will drive out good. The same is true of principles, ethics and rules of conduct. If you always do the easier thing, then you cannot possibly remain steadfast when it becomes necessary to take a difficult stand.
You must do what you know to be right. And you do know. Ninetynine times out of a hundred you do know and you are just making excuses because the right thing is so hard, or just so inconvenient.


Glen Cook: Water Sleeps (The Many Deaths of the Black Company)

Täytyisi kirjoittaa esittely El Goonish Shivestä joku päivä, kun jaksaisin. Tämä poiminta ei tee oikeutta sarjakuvan hienoudelle, mutta se nauratti minua nyt kun puolet suomesta itkee että olisipa hirveää jos presidentinlinnassa istuisi homo.



http://egscomics.com/?date=2003-03-03

(kommenteissa spoilereita)

Katsoin vihdoin ja viimein Sucker Punchin. Ja hämmästys: se oli hyvä. Katselukokemusta tosin varjosti se, että joka ikinen lukemani arvostelu oli ollut negatiivinen, totisesti, jotkut haukkuivat sen jo etukäteen pelkän trailerin perusteella. Odotin koko leffan ajan että milloin se muuttuu paskaksi, mutta ei muuttunut. Mitä helvettiä?

Yritän nyt samaistua niiden mieliin jotka eivät leffasta tykänneet (= vihasivat sitä intohimoisesti ja äänekkäästi.) Missä vika?
Ilmeisin syy taitaa olla että Sucker Punch kosiskeli häpeämättömästi meitä videopelien kasvattaman sukupolven edustajia tarjoamalla jatkuvalla syötöllä yliampuvaa fantasiakrääsää ja vähäpukeisia nuoria naisia. Tämä uskoakseni ärsytti kahta eri ihmisryhmää melkein samoista syistä. Toinen oli leffan varsinainen kohderyhmä, jotka tunnistivat että heidän aivojaan yritetään manipuloida, ja kapinoivat automaattisesti vastaan päättämällä olla tykkäämättä siitä. Ihan terve reaktio, mutta hei, joskus on kivempaa vain hellittää ja antautua sokerihuurrettavaksi. (vaikkakin steampunk-zombit koettelivat jo minunkin kestävyyttäni, mutta kohautin olkiani ja sain nieltyä.)

Toinen, laajempi ärsyyntynyt ryhmä olivat ne, jotka eivät kuuluneet elokuvan kohderyhmään (ne surulliset sielut jotka ovat antaneet itsensä aikuistua), mutta tunnistivat kenelle leffa on tarkoitettu. ("Jumanvittu, tämähän on tehty NÖRTEILLE, eli niille rillipäille jotka eivät ikinä saa naista(insert muu nörttimyytti ja unohda että puolet nörteistä on naisia), joten tämä on tietysti ihan paskaa.")

Mahdollisesti on vielä kolmas ryhmä joka sekoittuu ensimmäiseen, ne, jotka periaatteessa ovat kohderyhmää ja saattaisivat nauttia leffan annista, mutta eivät saata tehdä sitä, koska se tekisi heistä liian mainstreamia. Heitä kutsutaan hipstereiksi, ja hekin pitäisivät tästä elokuvasta jos se olisi tehty minimibudjetilla, näyttäisi sysirumalta, ja olisi niin sekava ettei siitä saa mitään selvää.

Yksinkertaisesti kieltäydyn uskomasta että joku ei olisi muka tajunnut juonta. Se ei ollut lähellekään niin omituinen ja sekava että donniedarkolaiset voisivat piiloutua sen taakse lällättelemään miten muut "eivät tajua". Jos joku ei tajunnut, hän odotti juonen olevan monimutkaisempi kuin se onkaan.

JA EN VITUSSA VÄITÄ että kaikki, jotka eivät pitäneet tästä leffasta kuuluisivat johonkin edellämainituista ryhmistä. Ymmärrän täysin että jotkut eivät vain tykänneet tästä, enkä koe että se kertoisi pahaa kyseisten henkilöiden kulttuurintajusta. Kaikki eivät tykkää samoista jutuista. Tämänkertainen vihainen paasaukseni vain käsitteli niitä, jotka tuntuivat ottavan Sucker Punchin henkilökohtaisena loukkauksena, jonkinlaisena pyhäinhäväistyksenä. Pistäkää peukalo suuhun ja menkää lohduttautumaan Kauhean kankkusen pariin.

Nyt on 3DS, mukaan ostin Mario & Luigi - Bowser Inside Storyn(koska Bowser) ja Super Street Fighter 3D:n(koska Cammy), valikoima kaupassa oli aika vähäinen. Lisää pitää tilata, ainakin Castlevania - Order of Ecclesia ja Shin Megami Tensei - Devil Survivor päätyivät ostoslistalle alustavan kartoituksen perusteella.
JA JUMANVITTU Cave Storysta on tehty 3DS versio myös! Voisi ostaa siitäkin huolimatta, että peli löytyy myös freewarena, koska se vain on niin hyvä.

Haha päivän tyhmyyspisteet tulivat kun riivittyäni konsolin paketistaan en löytänyt kynää mistään, ja suunnittelin jo meneväni huomenna takaisin kauppaan raivoamaan että minne se kapistus unohtui. Onneksi kuitenkin luin ohjeet ensin. Kynä oli järkevästi omassa pidikkeessään itse konsolissa. (josta en olisi välttämättä etsimälläkään tajunnut ilman ohjeita, huomiokyvytön kun olen.)

Pyromaani palaa rikospaikalle.

Ei pitäisi katsoa Sayonara, Zetsubou Senseitä yliväsyneenä, ei etenkään tätä jaksoa:



Jonkin aikaa oikeasti mietin että olenko saanut aivohalvauksen, vai miksi hahmojen puhe kuulostaa niin omituiselta. Vaikka olisi pitänyt jo tottua odottamaan mitä tahansa tältä sarjalta. Tulen olemaan hämmentynyt kunnes saan nukuttua kunnnolla.

Harkitsen nintendo 3DS:n ostamista, ei vain ole hajuakaan mitä pelejä kannattaisi hommata. Suosituksia? Kaikki DS pelit kelpaavat.

Selasin paskoja Skyrim-meemejä, turhauduin nörttien tyhmyyteen, sitten:


Teki hyvää sielulle. <3 (olkoonkin että henkilökohtaisesti en ole vielä kurkkuani myöten täynnä arrow in the knee -läppää, enemmän inhoan huonoa englantia ja typerää ragelärviä joka on ilmeisesti Maailman Hauskin Juttu.)