IRC-Galleria

Kansansa kuolematon johtaja Goldmountain oli aina kunnioittanut Hannibalia. Kun tuhansia vuosia sitten tuo komea roisto ensimmäistä kertaa marssi porteille elefanttiensa kanssa ja esitti uhkavaatimuksensa, hallitsijatar tiesi kohdanneensa vertaisensa vastustajan. Ja kun vuosikymmenet vaihtuivat vuosisadoiksi ja sama Hannibal oli yhä kansansa johdossa, Goldmountain tiesi että hänkin oli kuolematon. Alkoi vuosituhansia kestävä shakkiottelu.

Vaan nyt se oli päättymässä. Kuluneella vuosisadalla Legioona oli jyrännyt Karthagon viimeisetkin liittolaiset - Venäjän, Saksan ja Amerikan, ja Karthagon imperiumi käsitti enää mitättömän mantereen. Yksi kerrallaan kaupungit kaatuivat ylivoiman edessä, kunnes jäljellä oli enää muinainen Rusucurrun kaupunki. Siellä Hannibal itse johti joukkonsa taisteluun joka kesti useita päiviä. Lopulta hänen armeijansa oli lyöty, ja vain hän itse seisoi vastassaan panssarivaunuja, helikoptereita, ja Legioonan hallitsijatar.

"Tervehdin sinua, Goldmountain. Olet voittanut, ja maailma on nyt sinun," Hannibal sanoi, ja hänen äänensä kantoi sotakoneiden jyrinän ylitse.

"Maailma voi olla meidän, rakas viholliseni! Antaudu minulle ja hallitse kanssani täältä ikuisuuteen. Meidän ei tarvitse tyytyä vain tähän maahan, voimme valloittaa itse äärettömän avaruuden!" Goldmountain puhui vetoavasti, eikä yksikään kuolevainen olisi voinut vastustaa häntä.

Mutta Hannibal pudisti surullisena päätään.

"Tiedät, ettei niin voi koskaan olla, oi kullanhehkuinen aurinkoni. En saattaisi ikinä tyytyä olemaan toisen komennettavana. Olen varma että ymmärrät, sillä olethan samasta savesta muovattu."

"Minä ymmärrän, oi hiipuva tähteni," Goldmountain sanoi kyyneleet silmissään. Hän antoi sotilailleen merkin pysyä aloillaan, kun Hannibal veti miekkansa ja painoi sen vasten rintaansa.

"Hyvästi, sinä pysäyttämätön hiekkamyrsky. Rakkautemme ja vihollisuutemme oli jotain, mitä voi tapahtua vain kerran maailmanhistoriassa." Näin sanottuaan Hannibal lävisti oman sydämensä.

Goldmountain polvistui kuolevan vihollisensa viereen ja otti tämän pään syliinsä. "Kansani tulee muistamaan sinut ikuisesti suurena taktikkona ja johtajana. Ja kenties, rakkaani, kenties toisessa elämässä saamme tilaisuuden mitellä voimiamme uudestaan."

"Kenties," Hannibal kuiskasi hymyillen ja veti viimeisen henkäyksensä.


Koko maailman talous nyt hallussaan Goldmountain antoi rakentaa kokonaisen kultaisen vuoren josta tuli Hannibalin hautapaikka. Se oli niin suuri ja loistava, että sen hohto näkyi aina kiertoradalle jossa rakennettiin Legioonan avaruusalusta. Seuraavan vuosikymmenen aikana alus valmistui ja alkoi suunnitella matkaa kohti tähtiä.

Kuolematon johtaja ei kuitenkaan aikonut olla sen mukana. Hän ei uskonut että loputtomalla avaruudella olisi tarjota hänelle mitään haastavaa, mitään jännittävää. Hän oli jo voittanut voittamattoman.

Ja niin sukupolvialus D.S.S. Goldmountain jätti kotiplaneettansa. Sen vuosisatoja kestävän matkan aikana Goldmountainin ja Hannibalin legendaa tultaisiin kertaamaan sukupolvelta toiselle. Lopulta vakiintuisi uskomus että hallitsijat olivat vain myyttejä, eivät kuolemattomia lainkaan. Yhä harvempi enää antaisi painoarvoa aluksen tietokannasta löytyville historiankirjoille.

Mutta heidän nimensä tulisivat säilymään kansan kollektiivisessa muistissa ikuisesti. Ja edes maahan jäänyt Goldmountain itse ei tiennyt, että matkustajien joukossa oli kaksi tärkeää sukulinjaa - hänen omansa, ja Hannibalin, lähtöisin ajoilta kun kuolemattomat olivat ottaneet kuolevaisia rakastajia.

Iltaisin maapallolla Goldmountain istui Hannibalin hautavuoren laella ja katseli tähtiä, tietämättä että jossain matkojen takana pyörä oli pyörähtänyt ja vanha kilpa oli alkamassa uudelleen.

Että jaksaa Civilization II koukuttaa vielä kaikkien näiden vuosien jälkeen. Tällä kertaa kirjoitan historiaa (epä)reilusti uusiksi ja loin oman kansan; Dreadful Legion, jonka johtaja on kuolematon Supreme Overgoddess Goldmountain. Kaupunkien nimet ovat yhtäläisen jyhkeitä.

Nyt eletään 1900-luvun puoliväliä ja legioona johtaa melkein koko maailmaa. Siouxien kansa lakkasi juuri olemasta kun lahjoin itselleni heidän viimeisenkin kaupunkinsa, ja useimmat muut kansoittavat enää pikkuruisia mantereita. Vain ikiaikainen viholliseni Hannibal jaksaa panna vielä hanttiin... tykkään kuvitella että minun tapaani hänkin on kuolematon - läpi aikakausien elänyt suuri shakkimestari. Ehkä nimeän kaupungin hänen mukaansa kunhan hän on kuollut.

Ydinaseita en ole vielä keksinyt, enkä ole antanut kenenkään muun keksiä. Säästän ne amerikkalaisten vihoviimeistä kaupunkia varten.

Valta sekoittaa pään.

Joka päivä kannattaa etsiä jotain hupsua ja satunnaista josta tulee hyvälle tuulelle. Tässä korteni kekoon.


http://improveverywhere.com/2009/02/09/high-five-escalator/

http://myjetpack.tumblr.com/post/78836325226/i-still-have-some-of-these-noisy-alphabets-for

Jatkaakseni tietoyhteiskuntateemalla, tässä hakukone valveutuneille kansalaisille jotka eivät ole huolissaan valvonnasta: http://blogoscoped.com/patriot/

We believe privacy policies are only of value for those who have something to hide. We further believe that only those who are engaging in criminal activity have something to hide in the first place.

In fact, your motivation to read this privacy policy seems highly suspicious to us. Rest assured you've just been reported to the government.

Jos et mistä tahansa syystä tykkää että google tallentaa hakutietosi, kokeile tätä: https://startpage.com/ Myös tuon vaihtaminen oletusselaimeksi onnistuu helposti.

Samat hakutulokset, mutta sekoittuneena miljoonien muiden käyttäjien hakuihin, niin että sinua on mahdotonta yksilöidä joukosta.

Jos sinua ei haittaa että google tekee sinulle oman käyttäjäprofiilin ja kerää tietoja hakutuloksistasi, ei siinä mitään. En jaksa yrittää perustella miksi kenenkään pitäisi muuttaa netinkäyttötottumuksiaan, mutta jätän tämän linkin tähän niille jotka saavat siitä hyötyä.

Olen vuosia yrittänyt opetella piirtämään samalla tavalla kuin muksuna. Silloin massatuotin sarjakuvia ja piirustuksia joiden tyyli oli tosi simppeli mutta joihin olin kuitenkin itse tyytyväinen. Nyt aikuisena en enää osaa - tähtään automaattisesti omien taitojeni yläpuolelle ja turhaudun kun en osaa mitään.

Yöllä inspiraatio iski kesken Aku Ankka -istunnon. Muistelin koulukirjojen marginaaleihin tuhertelemiani pikkukuvia ja ajattelin tehdä niiden hengessä jotain äärimmäisen yksinkertaista tikku-ukkoseikkailua. Päädyin taas tekemään hitusen hieman monimutkaisempaa kuin aioin, mutta en liian ja olen aika tyytyväinen: http://i.imgur.com/08qoXFH.jpg



Löysin vihdoin tyylin jota osaan. Nyt voin lakata turhautumasta ja alkaa pyrkimään paremmaksi.

Erinomaista raivoamista: http://cinemassacre.com/2013/09/06/avgn-tiger-electronic/

Luulisi että nämä alkaisivat jo toistamaan itseään, mutta olen havaitsevinani hahmonkehitystä. Kun alkuaikoina Nörtti raivosi suorastaan intohimoisesti, nyt hänen kirosanoissaan on jo epätoivoinen sävy ja olemuksessaan tuntuu vuosien pelaamisen raskaus; jokainen tuskallinen pelimuisto painaa hänen sieluaan lyijypuntin lailla, mutta hänen täytyy jatkaa, sillä hänestä on tullut jo arkkityyppinen Vihainen Nörtti ja jumalat eivät antaisi hänen lopettaa.



Tai ehkä ylitulkitsen, mutta selkeästi Jamesin näyttelijänkyvyt ovat hioutuneet. Hän kiroileekin vähemmän, ja tuo turhautumisensa ilmi enemmän äänenpainoilla ja kehonkielellä.

Ovelle koputettiin. Se on tätä nykyä aika harvinaista, kun viimeinenkin seuraani sietänyt naapuri muutti pois ajat sitten. Melkein en avannut. Mutta koputtaja oli sinnikäs, joten peitin alastomuuteni ja menin kurkistamaan.

Ensin katsoin oven läpi että siellähän on poliisi, ja jokaisen kunnon kansalaisen tavoin jouduin heti vainoharhaisen pelon valtaan. Rohkaisin kuitenkin mieleni ja avasin oven. Se ei ollutkaan pahoista teoista rankaiseva pamputtaja, vaan postin lähetti joka pyysi minua kuittaamaan paketin.

En ole koskaan saanut kirjattua lähetystä! Mitä olikaan historiallisessa paketissa?

Koiranpersemagneetteja. Koiranpersemagneetteja Amerikasta.

Lisäksi ihan tosi hieno joulukortti. :)

Koska tänään on sellainen päivä että käkättelen kaikelle tyhmälle: www.penisland.net