IRC-Galleria

Mul on aikaa kertoo sulle kaikki,
Ja et mä kaipaan meitä.
Enkä pysty sitä peittää,
Loppujen lopuksi ypö yksin täällä seistään.
Meit ei oo,
Me oltii liian heikkoo tekoo.

Kuuntele, kuuletsä miten mun sydän lyö,
Luuletsä tosissaa et tää ois ohi yhes yös.
Mun tuskaa ei sammuteta noin vaa,
Mä esitän miestä mut oon avuton poika.

Mikä mun sydämen sais vielä sykkimää,
Ympärillä jätetää, ihmiset on yksinää.

Sä kusetit, petit, vedit mut alas,
Mut rakas sun pitää tajuu mä en tuu takas.
En pysty vaikka haluaisin sun kanssa kulkee,
Mun suojeluvaisto voittaa ne tunteet.

Spede on hyvä.. damn ku se meni kuolee v.2001 :<

Halaan ilmaa kuvittelen että halaat takasin
Muistan sen ajan vielki jolloin sua tosissain rakastin
Ajan jolloin käsi kädes kuljettii hiekkarannal
Tuuli ulvo hiuksis järvi loisti varpaat täynnä santaa
Näin tajuaa taas et elämä otta sekä antaa
Välil pohjaan pudottaa mut silti taas eteenpäin kantaa
Makaan yksin sängys yksin olen taaskin
Annan unen ottaa vallan suljen silmät hitaasti
Jos nyt mua kuulet niin otan avaimen salaa
Laitan sen lukkoon sisään ja muistojen kirjan avaan
Sitä halaan luen sana sanast kannesta kanteen
Ja tunnen kuinka vajoon takaisin muistojen hankeen
Käsis kahleet joita en saa irti koskaan
Tosin haluun kaiken muistaa enkä niitä irti ottaa
Mut nyt nukahdan mä hiljaa sun muistollesi..

Olit mulle tärkee sekä olit mulle rakas
Olit mulle hyvä ystävä sä olit mulle parasta
Ja takas vaan sut haluaisin vaikka millä hinnal.

teen kuolemaa..
anteeksi ihmiset jos en oo kertonu teille mutta mun keuhkot ei oo kunnossa.. tuli taas pahoja hengenahdistuksia ja vasempaan keuhkoon sattuu tosi paljon.. nenästäkin rupes tulemaan verta ihan hirveesti.
eikä se lopu..
ja tota hengenahdistusta on tapahtunu kohta vuoden päivien ajan.
tahtoisin vaan luovuttaa...
mun mieli on niin haavoittunu ja riekaleina.
ja tervetuloa takaisin alemmuuskompleksi, olikin jo ikävä ;<

äiti yrittää piristää mua..
se osti mulle tusseja ja kortin jossa lukee:

ja takana lukee: Muista että olet erityinen .

ja se on ite kirjottanu loppuun Ja todella tärkeä meille♥
terveisin: äiti, iskä, tapani.

en jaksa enään..

Joo, mä istun himas yksin,
mul on puhelin kädessä ja puolityhjä vodkapullo toisessa kädessä.
Mun pitäisi soittaa, tai edes tekstaa,
mutta tässä vaihees tuntuu niin pahalta, etten kehtaa.
Sun kuva pyörii mielessä, kyynel valuu poskel.
Yritän olla mies, mutta niin paljon se vaan koskee.
Mä olen heikko, mä rakastan sua vieläkin,
Elättelen toiveit, et sä tunnet niin itsekkin.
Muistatko ku me sovittii, et ollaa kavereita,
mut hei! Sillä ylläpitää turhia toiveita.
Ku faktat on faktoi, ja ne me tiedetään.
Niillähän me rakkauskin kielletään.
Sä sanoit mulle viimeks, et mä löydän jonku toisen,
jonku paremman. Mä sanoin: "Helppoo ei ole se, kun tunteet
sua kohtaan ei tuu poistumaan, siks en pysty kehenkään enää
rakastumaan"

Kun tuuli kääntyy ja sä lähdet pois,
kun tuuli kääntyy.
Kun tuuli kääntyy, enkä sua enää nää.
Kun tuuli kääntyy, jotain sanomatta jää...

Ja meidän suhde alkoi nopeasti ilman päämäärää.
Me tiedettii vaa, et välimatka meitä määrää.
Nyt loppujen lopuks me ei mennä yhtämatkaa,
yritän keksii, miten eteenpäin jatkaa.
Vaik olit kaukana, olit aina mun mielessä,
mun sydämessä, tossa sohval mun vieressä.
Ja kun me oltiin lähekkäin mä aloin turhist suuttuu,
sä sanoit mulle: "Jätkä hei! Nyt sun pitää muuttuu!"
Mut en tarkottanu pahaa, en tarkottanu sanaakaan.
En tajunnut miten katoavaista olla saattaa
nää yhteiset hetket, jotka jäivät vähiin.
Mutta silti kaikest huolimatta mä niin toivon,
et mä voisin sanoo sulle jotain,
millä saisin korjattua elämäni suurimman mokan.
Kun mä päästin sut menemään, sä lähdit kävelemään,
enkä pysty näkemään sua ehkä koskaan enää.

Kun tuuli kääntyy ja sä lähdet pois,
kun tuuli kääntyy.
Kun tuuli kääntyy, enkä sua enää nää.
Kun tuuli kääntyy, jotain sanomatta jää...


Joo, mun vodkapullo alkaa olla pikkuhiljaa lopussa,
mut ajatukset pyörii edelleenkin sinussa.
Mä mietin, miten saisin sut edes ymmärtämään
ja mun tuskakuva silmissäsi näkemään.
Meillähän oli kaikki hyvin, kumpikaan ei pettäny.
Mikä meni pieleen, sitä mä oon miettiny.
Kun me rakastettiin toisiamme viimeiseen asti
ja sanoin sen sinulle satavarmasti.
Sä olit mun elämässäni liian vähän aikaa,
mut kaikki tuo aika: Siin oli jotain taikaa!
Mä tiedän sen syvällä sisimmässäni,
ilman sua tyhjää ja elämässäni
ei ole polkua, jota voisi kulkea.
Enkä haluu ketään muuta enää syliini sulkea.
Joten jos näät mut yksin kävelemässä,
katso silloin pois, mul on kyynel silmässä...

Kun tuuli kääntyy ja sä lähdet pois,
kun tuuli kääntyy.
Kun tuuli kääntyy, enkä sua enää nää.
Kun tuuli kääntyy, jotain sanomatta jää...

" Poika ajaa lujaa moottoripyörällä 180 km/h.
Tyttö: Hidasta, mua pelottaa.
Poika: Enkä, tää on hauskaa.
Tyttö: Eikä ole. Oo kiltti, tää on liian pelottavaa.
Poika: Sano mulle sitten, että sä rakastat mua.
Tyttö: Hyvä on ,mä rakastan sua. Jarruta.
Poika: Ja nyt halaa mua OIKEIN kovaa.
*tyttö halaa poikaa*
Poika: Ota mun kypärä ja laita se päähäs. Mä kyllästyin siihen..
Sanomalehdessä seuraavana päivänä:
"Moottoripyörä törmäsi rakennusta vasten jarrujen pettämisen seurauksena. Samalla hetkellä kyydissä oli kaksi henkilöä ja vain yksi jäi eloon."
Totta puhuen, matkan puolivälissä poika huomasi jarrujen olevan rikki, mutta ei halunnut tytön tietävän asiasta. Sen sijaan hän pyysi tyttöä sanomaan että tämä rakastaa häntä ja halaamaan tätä viimeistä kertaa. Lisäksi hän käski tytön laittavan kypärän päähän, jotta tyttö jäisi eloon vaikka tämä merkitsi pojalle kuolemaa.
Jos sinäkin rakastat jotakuta yhtä paljon - kopioi tämä päiväkirjaasi. ".

Aamuauringon sivellin värittää maan,
värit hauraat sulattaa jään.
Sinä olet niin kaunis, en henkeä saa,
annoit aurinkos mua lämmittää.
...............................................................
Pohjantuuli liekillä leikittelee mut
valo lohtunsa tuoda jo saa.
Valo seinillä kuin köynnös kiemurtelee,
saa puheesi sen kukkimaan.