kun aina luulin, että vähitellen lähden
Minä katuisin
vaan en tiedä kuinka
enkä edes minkä tähden
Minä haudon näitä juttuja liikaa
Ja sinä hengität katkonaista ilmaa
Sinun kanssasi on turha ajatella muita
Sinä suojelet, ei meitä kukaan voita
Ja sinä suutelet, vaikka oon tehnyt väärin
Sinun kanssasi en ole milloinkaan yksin
Hitaasti ja askel askeleelta
Minä palaan kiinni sinuun
Kuin kotiin pitkän matkan jälkeen
