*ACHTUNG! Jos et halua lukea täysin turhanpäiväistä angstausta, johon voi vastata lyhyesti: "No voivoi. Oma ongelmasi.", ohita nämä pari viimeisintä merkintääni kokonaan.*
Oliko meidän ihana B3-saksa ryhmä, jossa elämä ja saksa oli niin ihanaa, pakko yhdistää johonkin helvetilliseen B2-saksaan (josta ei tajua erkkikään hölkäsen pöläystä) näin pian?! Miten muka voisimme oppia kahdessa kurssissa saman, minkä muut ovat oppineet kahdessa VUODESSA?
Mä otan tässä vaiheessa iltaa vaikka väkisin sellasen hälläväliä-asenteen. Turha mun on enää edes yrittää uudelleen ja uudelleen lukea ja tajuta ja edes muistaa mitään tollasesta kirjasta, jossa yksi kappale on 10 sivua siansaksaa!
Taidan "unohtaa" koko kokeisiin lukemisen ja mennä nukkumaan. Varmasti saan unta. Ei se mun elämä ainakaan yhteen hylättyyn kaadu!