Olipas suhteellisen lepponen päivä. Päivällä ajeltiin pyhäjoelle koko konkkaronkka. Mikäs siinä auringosssa timeltäessä. Saipa samalla autonki pesastua ja näky muksuillekki kelpaavan touhata isonvaaleen kimpussa. Samalla tuli todettua, että volvoon ei mahdu 3 lasta, vaunut koira ja 2 aikuista... tai mahtu, mutta jotain pitää seuraavalla kerralla jättää pois... =D
Ilta meniki sitten jos jotaki tuossa touhatessa... lätty ja sauna tais kruunata samun ja iidan illan, kun nukkuun menivät ilman minkään näköstä metakkaa =) Naapurin täti tuos kävi kans saunoon ja nyt, kun just 5min sitten ite istahdin lauteille ja heitin vettä, niin katos vaan, kun vesi jäi kivien päälle ilmaan minkään näköstä sihahdusta...
Toteempa vaan, että jos menis partsille ja jois oluen ja polttas pari röökiä ja kuuntelis samalla ollinsaaren nistahtavia yöllisiä luontoääniä... sit nug
Sängystä kuuluu selän takana tasainen ähinä ja vetinen turina... huoneen täyttää tasainen butaaniin haju jossa on pieni happaman maidon vivahde. Ulkona on varjossa 15 lämmintä, kas sataa rakeitaki ja aurinko paistaa... ah tää on sitä oikeeta elämää <3
Kohta alkaa, kun kaffet saa kaadettua tavaroiden roudaaminen pyhäjoelta raaheen. Saas nähä minkälainen ryysis siellä on, kun kaikki varmaan muuttaa samaan rappuun yhtä aikaa remontin jäljiltä :D
noh jos vaikka näkis ketä asuu naapureissa, kun yleensä sitä ei tiä :D
Huomenna sitten aamulla pääsee
kanteleen tavaraa uuteen kämppään.
Oli aikas hienossa kuosissa toi luukku,
kun ei ollu muuta vanhaa jäljellä, kun runko.
Nyt vaan ootellaan, että toukka
tulee pihalle ja pinnu landelle xD
Sitten ei enään ookkaan,
kun yks reissu etelään jäljellä
ja koko konkkaronkka on täällä <3
Vittu oikeesti mitä porukkaa ihmiset on kummineen mielen häiriöineen ja kiukutteluineen... ei oikeen ymmärrä mistä kaikki kertyyki mun ympärille. Tää taitaa käyttää kaikki aikansa vaan yhteen ihmiseen!
Aina ei voi miellyttää kaikkia ei ees harvon. ostakaa elämä...
Kiitos ja kuitti!
Vappu oli ikimuistoisin mitäs koskaan on ollut.
Kysyit jotain multa siinä härmälänsaaressa, kun
kiven päällä istuttiin mikä merkitsi enemmän mulle
mitä osaat kuvitellakkaan...