IRC-Galleria

Miten voi kertoa rakastamalleen ihmiselle että pitää hänestä... Varsinkaa kun tietä mitä siitä seuraa:
Se sanoo kaikille ja kaikki nauraa...Se ei todellakaan tunne samoin... Ja vaikka tuntisikin niin idea olisi ennen syntymistäänkin tuhoon tuomittu!! Toisaalta en edes välitä muiden mieleipiteistä, mutta tiedän ettei hän välitä minusta... Hän hymyilee ja tuntuu ymmärtävän kaiken sen mitä sanon, hän osaa vastata niinkuin tietäisi kaiken minusta! Hän on minulle enemmän kuin parasystäväni... Ja ymmärtää minua häntä 100 kertaa paremmin! Hän tuntuu siltä kuin olisimme jo yhdessä, mutta tietää itsekkkin sen olevan täysin mahdoton idea... Ei rajoja voi rikkoa, sillon kun toinen on niiden suosittujen ja ihailtujen ihmisten joukossa ja toinen täysin pohjasakassa... Aina sanotaan että rakkaus menee vaikka läpi harmaan kiven, mutta oli mistä oli tämä muuri tehty ei sitä taida läpäistä millään.. toivoisin vain että kaikki kääntyisi päälaelleen... Odotan siis ihmettä, jonka jokainen osaa ennustaa mahdottomaksi!

Ajattelen että ehkä ei minun ole järkeä tuhlata energiaa mahdottoman ihmeen odottamiseen, mutta jokakerta kun suljen silmäni näen hänen hymyilevän edessäni, hymyilevän minulle... Yöni ovat täynnä painajaisia siitä että joudun luopumaan hänestä kokonaan, tai toiveunia siitä että hän olisi edes hetken minun, mutta turhaan...

Kukaan ei vaan voi ymmärtää millasta on jokapäivä katsella sen rakkaan ihania kasvoja ja katsoa sen hullun ihanaa luonnetta, tietäen ettei voi koskaan saada häntä omakseen.... Itkee vain ja odottaa ihmettä, jota ei koskaan tule tapahtuaan, odottaa sitä että hän voisi olla sinun! Sitä ei vain voi ymmärtää........

Mutta unelmistaan ei saa luopua, vaikka sitten rakentaisit pilvenpiirtäjän korkeimmalle vuorelle tai suurkaupungin pienimmälle saarelle! Vaikkei kaikkia unelmistaan voi toteuttaan on niistä turha luopua, ainahan toivo elää.... Niin kauan kuin ihminen jaksaa sitä kantaa