Tuskallisen,
tuskallisen hitaasti kuin kuolema
Aika rullaa paikallaan
Kuin hidastaen sen kärsimyksen mitä kokenut oot.
"Kaikki hyvin" yleensä sanoen peittääksensä tuskan ja kivun
mitä kokee mielessään.
"Mikä sulla on, kerro mulle?" kaikki kysyen
Kertoisinkin, mutta ajatteleminenkin sattuu sisimpään.
Sitä kestä et, joka päivä pelkäät millon kaikki sortuu.
Kaikki asiat pidät itselläsi.
kasaen niistä kovan kuoren jolla suojelet itseäsi.
Pelkäen että joku näkee sen sisään,
Saa tietää miksi niin tyhjä katseesi on.