On niin peloissaan
silmät auki oottaa unta vaan
saapumaan
ei aikuistumaan suostu millään,
tyytyy pakenemaan
taas humaltumaan hei hei
ota minut mukaan sun kanssasi
junan alle mahtuu kaksinkin
kädet ratista irti
On niin suruissaan
särkee paikat, alkaa vapisemaan
murtumaan
ei voi pelastaa
hetket milloin mieltä musertuvaa
ois saanut rauhoittumaan
Sylissäsi uskallan tunnustaa
ettei minustakaan oo tätä maailmaa kohtaamaan
puolet minusta on muualla.