käännän pääni en haluu nähdä tätä menoo enää
kävelen pois luotasi haluun ilman valheita elää
huutoja takana. riitoja jotka sekotti pääni
en käänny koskaa takasi en kaipaa sua enkä sääli
askel askeleen jälkeen huudot vaimenee mun takan
henki henkäsyn jälkeen tunnen et viha on varma
kyyneleet valuu mut en tunne sisältä yhtää mitään
tais tapahtuu jo tä, ei oo yhtää ihmistä ketään
kenelle vuodattaa kertyneet surut ja huolet
tuntuu ku sydämen lävisti tuhannet nuolet
etsä tajuu kuinka se sattu mua sydämmestä
et sä tajuu ymmärrä tekosias usko et sä
joskus ymmärtäisit mua heräisit pikkuhiljaa
tähän elämään ja korjaisit murtunutta siltaa
mut se on kai liian myöhästä meijän suhteen
viimiset sanat suustas tukahti viimisen tunteen