"Lapsi syntyy synnytysosaston puolella,
samal vanhus vetää vikan henkäyksen vuoteella.
Mä rakastan elämää, ja vihaan kuolemaa.
Ja liian moni lähtee täältä liian nuorena.
Mitä huomenna? Huominen ei oo luvattu.
Enkä huomen haluu kelaa, et eilinen oli hukattu.
Ei voida tietää paljo päivii jäljel,
siks mä ajattelen mun sydämel enkä järjel."
uniikki-aika ei venaa ketään