karmean yllättävä nälkä hyökkäsi kimppuuni.
pitäisiköhän pelastautua ja rynnätä jääkaapille.
en uskalla. sillä kettiössä vaani hirmuäitini, joka mitä luultavammin aloittaa kauhean pommituksen jätkistä ja yöstä ja myöhäisestä, mikäli uskallan hievahtaakkaan huoneestani.
mikään ei kelpaa!
nyt toin kaverin meille - ei roikuta kaupungilla
nyt ei pidetty meteliä - äiti voisi nukkua
nyt en tuonut 5 kaveria - koko kämppä ei ollut täynnä
ja pääasia OLTIIN SELVÄNÄ
peeeerkeeeleeeee
ja äiti olettaa että kaikki jätkät jotka tuon kotiin on mun uusia poikaystäviä, kohtalon tovereita?