Kuljin kaupungin läpi aamulla noin puoli kuusi . Se oli todella autio. Liikennevalot vinkuivat tyhjänä. Jossain huristeli kadun lakaisia. Toisella puolen katua tassutteli paljasjaloin räjähtäneen oloinen tyttö minimekossa harteillaan punainen huopa. Vielä humalassa oleva nuori mies nojaili mäkkärin seinään huojuen. Pulu nokkki jo jäähtynyttä oksennusta.
Toisaalta tuommoinen on mukavaa. Bussissa sai olla rauhassa ilman kiljuvia ja angstaavia teinejä tai tungettelevia mummeleita.