Rukoilin, että annat enkeleitä siivillä suojaamaan.
Oi, ethän heitä hämärään iltaan lasta yksin kävelemään ?
Silloin kun ensilumi taivaassa synnytetty,
maahan suli hän ei tullutkaan illalla kotiin.
Kovempi sydän ja kovemmat kädet häneen ovat takertuneet.
Tutuimmat kadut ja kivet ja ojat on pojan piilottaneet,
Katu ei puhu ei tunnusta mitään, mihin pojan kadottanut on.
Elämän mittainen on äidin huoli, kehto on hiljaa nyt ja keinutuoli.
Kuka voi tehdä äidin pikkuiselle pahaa ?
Kirottu syyllinen joku kasvoton ihminen,
Kuka se teistä on, Ja kenen käsi on tahraton ?
Kovempi sydän ja kovemmat kädet häneen kajonneet,
ja tänään sulaneet lumet ne pohjalta ojan pojan ovat paljastaneet.