on vihoviimeinen seuraleikki. Tietty on jalat ihan tahdottomat tänä aamuna. Hyvä jos kykenee eteenpäin vyöryskelemään.
Onhan se tosin hauskaa.
Olen taas ammattilasten kaitsijana, laitoin yhden nukkumaan ja loput pihalle että pääsen taas huorailemaan uuden uljaan MacBookini kanssa.
Jokohan se postikin tulee kohta...
Ja niin, koska äitini on mahdoton maanvaiva ja vihoviimeinen puritanisti-pihi, taitaa suomenvierailuni jäädä lyhyehköksi. Sen loppuun voi kyhätä toisen peli-illan, ja välissä käydä Mikkelissä vaarilla ja Oulussa teekkareita pelottelemassa, mutta jos ei töitä esim. Kotkasta irtoa pikkuhetkeksi, tämä flikka pakkaa kamat ja joululahjat rinkkaan ja palaa Saksaan haavojaan nuolemaan.
Ainakin Alex olisi tyytyväinen.
Ps. Jaksoi näillä koivolla tosin silti kipittää postilaatikolle. Ja takas.