IRC-Galleria

Mä oon kuulostellut itseäni, katsellut auraani ja todennut, että mä olen täysin yli edellisestä ja tahdon siirtyä eteenpäin.

Haluaisin aikuisen parisuhteen, jonkun, jonka kanssa olisi hyvä olla. Mä tarviin jonkun tasavertaisen, aikuisen miehen enkä mitään kakaraa, jonkun jolla on aikaa mulle muulloinkin ku vaan sillon ku harrastetaan seksiä. Suhde, minkä kantavaan voimaan mä voisin luottaa, ettei tarvii elää päivä kerrallaan, vaikka elettäiski. Syyn, miksi jäädä viikonloppuna kotiin kun tytöt lähtee radalle ettimään säälittäviä panoja. Haluan voida keskustella, suunnitella ja vaan nauttia. Koti-illoissa on se hohtonsa, etenki sillon ajatellen, ku niitä ei ole. Pari viikonloppua kuukaudessa voisin hyvinkin olla vain jonkun kanssa, jolle voisin avata kokonaisuuteni. Ei palasia sinne tänne, ei irtonaisia kokonaisuuksia musta. Jotain, mikä on vielä, kun ystävyys ei riitä, etenkin kun ei mulla enää ole parasta tyttökaveria, sellasta joka tietäis musta kaiken. Ei kyllä ole edes potentiaalisia mahdollisuuksiakaan, on vain liian uusia, hyvin rakkaita ystävyyssuhteita, mutte ne on hetkittäin liian pinnallisia.

Nyt on aika ottaa taas kiinni mun elämästä. Tässä ja nyt.

"--ole mulle hän--"