IRC-Galleria

Vitun ihana herätä siihe ku äiti tulee 'NYT LÄHETÄÄ OSASTOLLE, VAATTEET PÄÄLLE'
Käytii sit siel. En joutunu jäämää, viel ainakaa. Öhöhöhö.

Puoltoist tuntii jonku lääkärin ja Aila-Marjan kaa jauhettii paskaa.
Se siitä sitte.

En kestä..

Jos sä tahdot niin, olen sulle joku aivan muu.
Jos sä tahdot niin, olen virhe, joita tapahtuu.
Jos sä tahdot niin, et enää koskaan ole levoton.
Jos sä tahdot niin, nimeäsi enää toista en.
Mut vaikka tahdot niin, kuvaas mielestäni poista en.

Aivan taivaan tällä laidalla on paikka nimeltä Sateenkaarisilta. Lemmikit, jotka ovat olleet täällä jollekulle erityisen läheisiä, menevät kuoltuaan Sateenkaarisillalle. Siellä on kaikille rakkaille ystävillemme niittyjä ja kukkuloita, joilla ne voivat juosta ja leikkiä yhdessä. Ruokaa, vettä ja auringonpaistetta on yllin kyllin, ja kaikilla ystävillämme on lämmintä ja mukavaa. Kaikki eläimet, jotka ovat olleet sairaita ja vanhoja, saavat takaisin terveytensä ja elinvoimansa; loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi, juuri sellaisiksi, kuin ne ovat muistoissamme ja unelmissamme menneistä päivistä ja ajoista. Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä. On vain yksi pieni asia: kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta, joka niiden täytyi jättää jälkeensä. Ne kaikki juoksentelevat ja leikkivät yhdessä, mutta tulee päivä, jona yksi yhtäkkiä pysähtyy katsomaan kaukaisuuteen. Sen kirkkaat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset; sen innokas ruumis värisee. Yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota lentäen yhä nopeammin yli vihreän ruohon. Se on havainnut sinut, ja kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoinkin tapaatte, te pysyttelette yhdessä riemukkaina jälleennäkemisestä ettekä koskaan enää eroa. Iloiset suudelmat satavat kasvoillesi, kätesi hyväilevät taas rakasta päätä ja katsot vielä kerran lemmikkisi luottavaisiin silmiin, jotka niin kauan olivat poissa elämästäsi, mutteivät koskaan poissa sydämestäsi. Sitten te ylitätte Sateenkaarisillan yhdessä...

Koht ammun jonkun.

Vedin itteni täytee lääkkeitä ja lähin rämpimää mettää, kaaduin
ja jäin lumeen makaamaa. Itkin ja lähestulkoo jäädyin hankeen kiinni ja kuolin.

Sitten heräsin.

Just ku luulin et asiat ehkä rupee järjestyy..

Good bye ♥

Ai että oli mukavaisaa taas rattastella Zorro-pojalla 8'3
Nyt meni pal paremmi ku viimeks, minä vein eikä Zorro XDD
Monesti yritti kyl, mut mä olin parempi >8DD HO-HO-HOO~

Ja mä voin päästä tonne oppisopimuksel O____O♥♥♥♥♥
Ja kesäl töihi<3

OOAAA valoisa tulevaisuus ehkä sittenki ♥

Maanantai fiilis.
Ei siis vitutus vaan, odotus 8''3

18.00 ♥ Pieni valopilkku pimeässä ~

On tänää Tanjaki mut.. Ei sekää voi pilaa mun maanantait 8'P
.. ainakaa toivottavasti..

Mosse says KABOOOM