No aaah. Sainpa melkee nukuttuaki. Olin taas paniikkikohtauksen partaalla kahen aikaa yöllä, ku olin sulkemas konetta ja tähä lehahti mun ohi joku. Luulin että yöperhone ja säikähin_vähä_, mut rupesin ihmettelee et miks vitussa se pitää nii karmeeta rapinaa tossa pöydän reunalla. Sit tsekkasin ja TÖTTÖRÖÖ, EIKÖHÄ SE OO SAATANA
SAMALLAINE VITUN ÖRKKI KU VIIMEKS SAI MULLE KOHTAUKSEN. Saatana, seki osaa sit vittu lentää. HERKKUA.
Noo,
rupesin huutaa itku kurkus äitiä [>XD] alakerrasta, ja sei sitte tullu ni Joni tuli kattoo et mikä tääl on hätänä. Etittii [tai siis Joni etti] sitä hirviötä varmaa vartti, siitä mis olin nähny sen viimeks. Ei sitä sit löytyny ja totesin et jos meen lähellekkää sitä paikkaa mis sen näin, ni se varmana hyökkää mun päälle ku tunnun oleen sellane ötömagneetti. No, menin sit seisoo toho pöydän vieree ja mutisin siinä et mihi se on voinu mennä, ja kattelin_erittäin_varovasti ympärilleni ettei se vaa hyökkäis mistää. Ja sit rupeen itkemää ja haukon henkeeni ku osotan sitä saatanan ötökkää.
Sitku Joniki vihdoi usko etten ollu keksiny koko ötökkää, se otti sen [ja mie juoksin Apinan huoneesee] ja lupas viiä sen ulos, jos mie meen nukkumaan.
Joo, yritin mennä, mutten saanu unta ku näin vaa ötökäitä aina ku suljin silmät. Äiti pyys sit mut nukkumaa alakertaa sen vieree. AH IHANA. Sain melkee nukuttua ku oli vitun kuuma ja äiti kuorsas.
No, onneks se lähti töihi kuudelta, ni sain nukkuu tähä asti iha rauhas, heh.
Se siitä ötökkästoorista, nyt jatkan datailua paarmojen ja hyttysten puremia raapien.
Kuitti.
