IRC-Galleria

Tässä muutamia päiviä sitten aamuyöllä näin merkillisen unen. Voisin sanoa sitä lucidiksi, mutta vaikka tiesin olevani unessa, tuntui se kaikki yllättävän merkitykselliseltä. Olin jossain metsässä joidenkin hautojen luona, ja joku ilmeisen tärkeä paperilappu lensi tuulen mukana ehkä sadan metrin päähän. Ajattelin että "miksi kävellä? kun kerran olen unessa niin säästänpä aikaa ja lennän hakemaan sen.". Sitten menin johonkin jyrkänteen reunalle ja hyppäsin (kumma että vaikka tiesin olevani unessa, jännitti hyppy hieman). Lentäminen onnistui välillä hyvin ja välillä laski korkeus tahattomasti jonkin verran. Kääntyminen oli myös vaikeaa. Voimia se kuitenkin vaati.

Tuollaisia unia en ole ennen nähnyt. Jos olen tiennyt näkeväni unta, on uni ollut vain maisema mitä voin muokkailla ja tehdä mitä sattuu huvittamaan. Nyt kuitenkin "juoni" jatkui?

Tupakoimatta olen nyt ollut 3 tai 4 viikkoa (en muista kunnolla). Varsinaista nikotiinin himoa ei ole ollut juurikaan ekojen päivien jälkeen. Oikeastaan eka päivä oli vaan siinä paha (mietti vain tupakkaa ja ulkona kävellessä heti jos hetkeksikin unohti sen, oli jo kaivamasta taskusta askia, kunnes se taas muistui mieleen). Aluksi mietin menetänkö paljon, kun tauon merkitys korostuu erityisesti siinä kun sytyttää röökin, ja muutenkin oli vaikea kuvitella elämää ilman tupakkaa, mutta nyt se on jo helpompaa, ja harvemmin enää edes miettii asiaa. Silti vähän jännittää, mutta eiköhän nuo hyvät puolet jaksa inspiroida. Ja ehkä hankin korviketta joihinkin tiettyihin hetkiin jos siltä tuntuu.

Äh... Käykää tarpeeksi usein hammaslääkärissä. Kannattaa! Itselläni on nyt takana useiden vuosien tauko, ja mikä on tulos? Legot ihan paskassa kunnossa. Useiden reikien lisäksi omistan tulehtuneet ikenet, viisaudenhampaat mitkä luultavasti pitää repiä irti, ja lisäksi ylimääräisen hampaan tuossa oikean kulmahampaan vieressä. Nyt se on kasvanut niin paljon, että alkaa työntää viereistä hammasta sivulle. Noh... Se viereinen on tainnut haljeta ainakin kerran ja on muutenkin surkeassa kunnossa.

Muistan kun ajatus hammaslääkärillä käynnistä ahdisti jo jotain 2-3 vuotta sitten. Sillon olikin kaikkea muutakin mietittävää. Mutta nyttemminkin on tuntunut ettei jaksa uhrata vapaa-aikaa tuohon. Paitsi nyt.

Nukuin kunnolla muutaman päivän jälkeen ja näin ihan oikeaa untakin! Noh.. tuli myöhästyttyä töistä, mutta mitäs moisesta. Unesta en enää muista juuri muuta kun että reissasin metrolla johonkin väärään paikkaan(?) ja myöhemmin vastaani tuli joku jengi, josta yksi ulkomaalaisen näköinen jäbä ampui huvikseen mua mahaan useaan kertaan. Ne lähti menemään, ja paikalle saapui joku mummo jolle huusin, et soita nyt perkele poliisi (ambulanssi ei tullut mieleen), mihin se mummo vaan et "älä viitti, sä olet vaan kännissä"(?)

Äsken kävi niin paras juttu. Kuulin kuinka joku alkoi hakata jotain ovea tuolla alemmassa kerroksessa. Ajattelin että joku oli unohtanut avaimensa, tai että joku agressiivinen piripää koitti päästä sisään johonkin asuntoon. Kukaan ei avannut niin menin sitten katsomaan mikä oli ongelma. Joku pappa huusi että on jumissa hississä. Menin pohjakerrokseen koittamaan saanko jotenkin mystisesti oven auki ulkoa päin. Helpostihan se aukesi, ja näky oli hieman koominen.... Pappa seisoi selkä oveen päin ja hakkasi hissin peräseinässä olevaa peiliä, ja huuteli vieläkin että tulkaa auttamaan. Huomautin asiasta ja hetken se siinä ihmetteli ja kiitti sitten oven avaamisesta :)

Niin.. Hissi oli tosiaan pimeä.

Vittu ku en saa nukuttua. Puol seittemältä pitäs herätä ja siitä hiljokseen raahautua töihin.

Nukkumisen sijaan istun koneella kuuntelemassa Stenkkaa ja lueskelen Gootti.netin keskustelupalstaa(?) Ei siinä mitään, ihan hyvää juttua, mutta ihmettelen kuinka jotkut jaksavat valittaa kuinka ei ole rahaa ostaa jotain yli satasen maksavaa korsettia tai vastaavaa. Hä? No aika harvinaista tuollakin.

Taas unessani esiintyi suomea puhuva koira. Se oli eräänlainen oppaani matkalla menneisyyteen, mihin mun piti mennä korjatakseni jonkun vääryyden tai muuttaakseni tulevaisuuden suuntaa. Tapahtumapaikkana oli joku mökki järven rannalla, ja menneisyyteen pääsi menemällä metsässä olevan jonkun kaatuneen risuisen puunrungon tai vastaavan alitse. En muista mitä minun piti tehdä, tai mitä koira neuvoi mutta menneisyydessä se mökki oli autio ja vallitsi sellainen haikea tai "kuollut" tunnelma. Taisi jopa kaikki olla mustavalkoista silloin. Nykyisyydessä siellä oli enemmänkin ihmisiä ja oli iloista. Ja sellaisen yksityiskohdan muistan, kun että koitin kalastaa, mutta huomasin, että järven kalat olivat kuolleet ja lilluivat pinnalla.

Uskon että tämä on juuri niitä unia jotka tavallaan peilaavat omaa elämäntilannettamme ja joista voisi ottaa opiksi.

Toisessa unessa joku kaukana avaruudessa asuva muukalaisrotu lähetti jonkun esineen, jolla sen Tähtiportin naisen piti jotenkin muuttaa itsensä osittain/"henkisesti" muukalaisten kaltaiseksi, jotta voisimme paremmin ymmärtää toisiamme tai että se pystyisi jopa lukemaan niiden ajatuksia. Jos se ei tekisi niin, koko planeetta tuhottaisiin(?).

Täällä on alkanut myös tapahtumaan kummia. Eilen joku herätti mut päiväunilta heittämällä jollain esineellä/lyömällä leukaan. Ja juuri äsken saunassa näin ovenraosta toisen suihkuhuoneen puolella sellaisen sähkönsinisen valovälähdyksen. Muutakin outoa liikettä sivusilmällä katsoen näkyi, mut se oli varmaan vaan saunatonttu. Sen kanssa mulla pitäisi olla välit kunnossa. Uhraan sille olutta, jos juon siellä ja heitän viimeisen löylyn.

Mietittiin muuten tänään, että millainen voisi olla Thunderking niminen drinkki. Shotti jossa on kerroksittain salmaria ja päärynä/kirpeää omena likööriä. Pitäsköhän huomenna testata. Tai ehkä sitten uutenavuotena.

Enpä ole vähään aikaan kirjottanu, enkä myöskään muistanu uniani, joten...

Näin unta, jossa tapasin yhen lukioaikojen tytön jossain Vantaankoskella, käveltii juna-asemalle yhes ja juteltii... Olin varma et siltä olis saanu, mut sit tapahtu jotain ja se katos. Oikeasti en varmaa koskaan ees jutellu sen kanssa. En tiedä miks se ilmesty uneen.

Myöhemmin unes minä ja Homer Simpson oltiin helvetissä. Paholainen koitti kiduttaa meit, mut se ei sattunu yhtää. Ulkoisesti se muistutti melkoisesti viime unen paholaista, mutta nauru oli vittumaisempi, ja rooli ihan erilainen (viimeks se oli lähinnä valaistunut henkilö). Myöhemmin olin osallisena jossain sodassa, ja sit vielä myöhemmin olin oikeasti Batman(?), ja joku nainen sai sen selville, ja sit meille tuli juttua, mut se joutu muuttaa pois. Annoin sille mustan pipon läksiäislahjaks, mut se ei huolinu sitä ja heitti sen pois junan ovest.

Myöhemmin olin jotenki sekaantunu johonkin murha-juttuun. Selvitin sitä tai jotain. Jossain vaiheessa myös joku koira pystyi ihmisten kielellä kertomaan missä kohtaa ammuttiin kuinka monta luotia ja jotain... Ja vähän myöhemmin heräsin. Siinä oli oikeasti jotain kummia juonenkäänteitä, et sääli etten muista tarkemmin.

Ps. Olen juovuksissa.

Ajattelin kokeilla taas soijapullien tekoa. Tällä kertaa ajattelin myös onnistua paremmin kun viime kerralla Nikin kanssa, vaikka resepti onkin melkein sama. Hitto... Ei mulla edes ole mitään reseptiä, koitan vaan muistella aineita. Soijamassa on nyt vedessä turpoamassa parhaillaan ja mausteet olen jo heittäny kermaviilin sekaan.

Mausteiden käyttö onkin kaikkein jännintä tässä hommassa... Nyt heitin sinne kurkumaa, cayannea, currya, inkivääriä, maustepaprikaa, jotain yrttisekoitusta, suolaa, meiramia ja minttua. Katotaan mitä saadaan aikaan.

Päivitys 1: Tajusin että laitoin liikaa kermaviiliä, varsinki jos meinaan vielä kananmunan siihen änkeä. Uutta soijaa turpoamaan vaan...

Päivitys 2: Ekan satsin paistoin pannulla, mutta seuraavan taidan laittaa uuniin. Hyvää tuntuisi tulevan! Vähän enemmän rasvaa saisi kyllä olla. Jätin tosiaan kananmunan kokonaan pois, ja olin vähän huolissani mössön rakenteesta, mutta ihan ok, nuo näyttäisi olevan.

(Kuvassa näkyvät, hieman epämuodostuneet yksilöt ovat paistinpannulla tehtyjä.)

Olin mummon luona juhlimassa isänpäivää. Join muutaman oluen liikaa. Nukahdin kotona ja herätessä oli sellainen ilkeä väsynyt laskuhumalainen olo. Nyt olen juonut hiljokseen jotta saisi sen pysymään poissa. Lääkkeessä sanotaan, että vältä liiallista alkoholin käyttöä, mutta ei kai tämä sitä ole.

Joskus kun olin 15-17 vuotta, otin olutta antibioottikuurin aikana ja sain selän täyteen punaisia näppylöitä. Äiti ei ollut iloinen. Mutta jostain selvisi lopulta että olen vaan allerginen sille lääkkeelle. Olisi kätevä muistaa sen nimi, mutta kun ei. Oon ollu lääkkeiden kanssa suht varovainen, vaik ei niistä mitään oikeaa vaaraa taida olla. Kerran otin hirveään päänsärkyyn kolme 500mg:n aspiriinia, mikä sai aikaan oudon jumittavan olotilan (huimasi, väsytti ja oli muutenkin voimaton ja sekava olo). Burana tai vastaava ei taida aiheuttaa samanlaista.

Pelottaa vaan mihin aikaan saan uudestaan nukutuksi, rytmi on taas niin perseellään. Yksikin päivä nukuin yöllä joku 5 tuntia ja iltapäivällä toiset 5.