Huudan huudan huudan vaan, vaikkei kukaan kuulekkaan. Toivon, elän, juon vaan. Haluaisin vain unohtaa.
Muistot sieluni merkitsivät, muistoilla muinaisilla.
Sanoilla syvillä syyttävillä, tappavalla tuskalla,
kiduttavalla kärsimyksellä.
Uusimmat blogimerkinnät
- finlanders 21.06.
- [Ei aihetta] 11.01.
- kaknaamaset pikkupaskiaiset ja ystävät on... 22.12.
- [Ei aihetta] 11.06.
- APULANTA Koneeseen kadonnut 29.05.
- Apulanta- Ilona 06.05.
- Apulanta- Armo 06.05.
- Sana- Se siitä 06.05.
- <3 RAKKAUS <3 23.04.
- pikkusiskoni keksimä runo meidän ihanasta... 29.03.
Blogi
« Uudemmat
-
Vanhemmat »
Tuska.Sunnuntai 30.12.2007 21:15
Ikävä.Sunnuntai 30.12.2007 21:14
Otan kuvasi, hymyilen.
Ja suunnattomalla paineella ryhdyn itkemään.
Näen sinut, kauempana.
Lähden juoksuun ja halaankin vain ilmaa.
Katson lätäkköä, joka on tullut kyyneleistäni.
Sinä siinä hymyilet minulle.
Lyhistyn siihen paikkaan maahan.
Itken koska minun on ikävä!
Tunnen itseni yksinäiseksi ulkona,
Jospa menen kotiini ikävöimään sinua.
Vaikka ei se hyödytä sielläkään.
Ja suunnattomalla paineella ryhdyn itkemään.
Näen sinut, kauempana.
Lähden juoksuun ja halaankin vain ilmaa.
Katson lätäkköä, joka on tullut kyyneleistäni.
Sinä siinä hymyilet minulle.
Lyhistyn siihen paikkaan maahan.
Itken koska minun on ikävä!
Tunnen itseni yksinäiseksi ulkona,
Jospa menen kotiini ikävöimään sinua.
Vaikka ei se hyödytä sielläkään.
« Uudemmat
-
Vanhemmat »