Herra on avuttomien suojelija. Kun voimani uupuivat, hän tuli avukseni. Nyt olen saanut rauhan, Herra piti minusta huolen. Ps. 116:6–7
Mistä meidän mieliimme on päässyt hiipimään ajatus, että Jumala varsinaisesti siunaa vahvoja, vaikka ehkä jotenkin sietää heikkojakin? Että hän kuulee paremmin niiden rukoukset ja vastaa näkyvämmin niille, jotka ovat osoittaneet oman pyhyytensä? Kuitenkin Herra Jeesus kulkee joukossamme etsien apua tarvitsevia ja Jumalan Pyhä Henki näyttää viihtyvän erityisen hyvin heikkojen ja toivonsa menettäneiden seurassa. Hänen korvansa kuulee tarkasti väsyneiden ja ahdistettujen sydänten huokaukset. Kun voimat uupuvat, hän on jo apuna. Kun Pyhä kumartuu heikon puoleen ja ottaa hänen asiansa omakseen, on se hiljaiseksi tekevää armoa. Sielu saa rauhan, kun Herra osoittautuu avuttoman uskolliseksi suojelijaksi.
