Ehkä viimeinki tajuun,
että en joudu susta luopumaan,
että aina saan olla vierelläs ku haluun,
että välität musta oikeesti kaiken paskan jälkeenki,
että oon löytäny ihmisen joka korvaa kaiken menettämäni,
oot korvaamaton ja tiedät sen !
En sano enään mitään,
sanat on aina väärii ja satuttaa tai suututtaa.
Parempi että annan asian olla ja olen kuin ei kiinostaisi,
vaikka syvälle sisälle sattuuki,
en pysty muuttumaan enkä kai haluakkaan,
sun takias yritän, en vaan halua menettää jotain rakasta ihmistä.
Kaipa asiat muuttuu mutta minä en,
ei tunteillani ole väliä edes sulle, vaikka niin toivoisin !
<3