Jokaisen läheisemme poisnukkuessa,
menetämme jonkun osan itsestämme,
usein juuri sen parhaan osan.
Ei kuolema ole arvoitus,
joka kerta ratkeaa,
se on ihmisen ihana oikeus,
taipaleensa tehtyä nukahtaa.
Ei lähtöäsi todeksi uskoa voi,
sait äkkiä kutsun luotamme pois.
Vaikka vuodet ovat vierineet,
ei ikävä haihdu milloinkaan.
Taas tänään sytytän haudalles kynttilän,
toivoen sinulle kaikkea hyvää,
ja että pian nähtäisiin,vain hyvät muistos
ja sun rakkautes jäljellä on ja kaipuu pohjaton.
Ei kukaan pysty sua elämässäni korvaamaan,
olet suurin mentykseni jonka olen joutunut kokemaan,
anna minulle voimaa jaksaa eteenpäin.
Ikävöiden Sari,äiti ja muut läheiset<sydän>
