Jooh, eli päätin nyt että lopetan cossaamisen, tai ainakin pitkän omaista taukoa pukkaa, tai rupean tositosi nirsoksi siitä ketä cossaan.
Mutta, toistaiseksi, julistettakoon Animeconin cossit nyt viimeisikseni. 8)
Syitä, you may ask. WELL, No ensinnäit tottakai RAHA. Sitä menee pirusti, sitä menee itseasiassa _kaikki_, kun on cossi vaiheessa. Jees kiitos, huomiosta voi jonkin verran maksaa kyllä, mutta... Ja eipä cosplay ole minulle ollut erityisemmin se oma juttu, vain hauska harrastus, joka antaa syyn olla ystävien kanssa. Mutta nyt tiedän (tai ainakin oletan) että ei miua nyt hylätä vaikken cossaiskaan. (Ehkä? Oikeastaan hyvin helppo kuvitella se kuilu joka syntyy... .__. Muttanoh)
Ja yksi iso syy miksi lopettaa on stressi. Tulee stressiä kaikesta. Kerkeääkö tehdä puvun valmiiksi? Ehtiikö peruukki tulla? Olenko liian läski? -yms.ulkonäkö paineet. Ja pakko myös myöntää että se "toinen puoli elämästäni" (se maanläheisempi) on jäänyt ihan heitteile, eli elukat, etenkin kanit, hevoset, yms. Ja Siina. :) (Samoin oma, yksityinen eloni on jäänyt vähälle.... 8B )
Myös BJDharrastus, joka on ollut kuvioissa kivasti pidempään, ja jonka löysin itse, ja miellyin ikihyväkseni. BJDt on kuitenkin itselle sellainen juttu joka on tärkeämpi.
Ja itseäni kun jonkun verran tunnen, tahdon myös kauemmas ihmisten luota, ennenkuin satutan heitä (Niin, pelkään tosiaankin itseäni) tai tuotan pettymyksen kun en aina jaksakkaan olla se porukan hauska, aina yrittävä, lannistumaton tyyppi.
Ei vain tosiaan ole minulle niin elämäntapa tämä, enkä tahdo tämän harrastuksen kanssa kihloihin tämän enempää. En sano kiitos, anteeks näkemiin, vaikka tavallaan kai voisin, mutta en tahdo erkaantua ihmisistä, ei ei eei, päin vastoin. Olette minulle rakkaita kaikki, ja haluan pitää välit yhtä hyvinä kuin nyt pitkään vielä tukevaisuuteen. Ja se ei minun kohdalla onnistu jos yhtään lähennytään 8/
Mutta jeesun, näin tämä tänään. nwn Sank yuu, sank yuu~!