Puhe. Siivous. Koulu. Puku. Lahjat. Rästit. Ihmiset. Helmikuu. Kaikki. Kaatuu. Päälle. Helvetti.
On se niin ihana kun on stressaantunut. Pitäisi tehdä 101 asiaa. Aikaa on, mutta turhaudun aina kun aloitan jonkun asian työstämisen.
Lisäksi on ne syyttävät katseet ja käskyt ja huudot, joita en jaksaisi kuunnella. Eivät ne auta asiaan. Nyt puhun sekä äidistä, pikkuvelistä että eräästä tietystä henkilöstä, joka teki tänään jotain, joka meni jo pikkusen hyvän maun rajan yli. Vaikka teko oli kyseiseltä henkilöltä jokseenkin tyypillinen en todellakaan halua sulattaa sellaista! Kaiken lisäksi kyseinen henkilö ei ymmärrä, että loukkaannuin. Kivaa.
Jatkan tän puheen kirjoittamista. Kunhan aiheenkin keksisi.