IRC-Galleria

Krapulan tunnetut muodot, lievemmästä aina mega darudeen:



mahdollinen krapula - krapula - hirvee krapula - beefeater gin



kiitokset vain naapurille olotilojen kuninkaasta...



Olen jo joskus aikaisemminkin tehnyt päätöksen, että tätä englantilaisten havuista tehdystä saunavihdasta tislattua litkua en juo ja kuitenkin taas join...

Onko naisellasi mahti, tehdä susta koiranvahti,
kun hän kavereiden kanssa lähtee rientoihin.
Omaksutko tyylin noutajan, tohvelisankarin soutajan,
joka huopaa mutta tarttuu verkkoihin.

Tuntuuko joskus että, kaipaat viihdykettä,
kun sanan säilä oikein viiltelee.
Entä kehutko naisesi ruokaa, vaikka palanut ois se vuokaan,
ja muina miehinä grillille kävelet.

Ootko liian kiltti mies?
Sua pompottaako muija,
et oo ainoo turvenuija, meitä monta lisää on.
Etkö ajoissa kotiin palaa, laitatko rahaa jemmaan salaa,
ja roskat maton alle vihellellen lakaiset.
Niin mäkin teen.

Kotona remonttia teet, ja kavereilles hoet,
sua kiinnosta ei autot, ei ryyppyretket.
Kaupassa tuttuja lymyilet, vaivautuneesti hymyilet,
pakkaat kassiin sukkahousut ja tamppoonit.

Ootko liian kiltti mies?
Sua pompottaako muija,
et oo ainoo turvenuija, meitä monta lisää on.
Etkö ajoissa kotiin palaa, laitatko rahaa jemmaan salaa,
ja roskat maton alle vihellellen lakaiset.
Niin mäkin teen.

Nainen kympin antaa aamuisin, itsekö tätä halusin,
tähän on vaan jotenkin taas tultu.
Nyrkkiä puin, takana päin, paremman huomisen unessa näin,
sanoin siis, näkemiin, nähdään kultu.

En oo enää kiltti mies, aikansa pompotti mua muija,
ei se enää mua huijaa ja välit katkaisin.
En kotiin enää palaa, koko maailmaa mä halaan,
vapaudesta nautin, yksin kuljeskelen,
tai sitten en.

En oo enää kiltti mies, aikansa pompotti mua muija,
ei se enää mua huijaa ja välit katkaisin.

Se on siinä...lyhyesti...

Melkein asunto myyty...mikäli kauppa toteutuu niin olen Kymin onnellisin sika...


Sika, lalllaallaaa-aa
Sika, trallallaa-aa
Sika, trallallaa-aa
Sika, trallaallaaalla-aa


" Juice Leskinen - Sika"

Tuli tuossa hankittua Wärtsilän / Westfalian valmistama raskasöljyseparaattorilaitteisto...

Laivan "apuveneeseen" on nyt asennettu se veleirosta hankittu Volvon diiseli ja eilen saatiin vene maalattuakin...tietenkin varustamon väreihin... ehkä viikon kuluttua ensimmäinen koeajo??

Olen tässä jo pitemmän aikaa pohtinut muutamaa mustaa aukkoa puhelinoperaattoreiden, varsinkin prepaid-liittymien säätämisessä. Lopputulokseksi olen päässyt siihen että se ei ole kannattavaa ainakaan operaattoreille tietyissä tapauksissa jotka nyt neuvonkin teille kaikille hyödynnettäväksi.

Prepaid-kortti maksaa 10€. Kortti sisältää puheaikaa 20€. Saat siis ilmaiseksi 10€ arvosta puheaikaa. Lisäksi on lataustarjouksia joissa lataamasi puheaika tuplataan.

Haluat laittaa vaikkapa kymensanomiin asuntosi myynti ilmoituksen jonka jättäminen maksaa 10€ ja se laskutetaan puhelinlaskun yhteydessä. Kokeilin sitä prepaid-liittymällä ja se toimi, puheaikaa veloitettiin 10€. Myöhemmin ostin limuautomaatista limuja jotka ostetaan tekstarilla, tekstari maksaa 1,80€. ostin 5 limua jotka maksoivat siis 9€. Puheaika väheni siis 9€

Yhteensä puheaikaa oli siis kulunut 19€ edestä ja ostoksia olin saanut 19€ arvosta. Kymensanomat tietenkin laskuttavat operaattoria 10€ edestä ja limuautomaatti laskuttaa 9€ edestä. Operaattori joutuu siis maksamaan 19€ arvosta vaikka minulta se ei ole saanut kuin 10€.

Kysymys kuuluukin kuinka se on kannattavaa operaattorille? Lisäksi minulla on vielä sen 1€ verran ilmaista puheaikaa jäljellä=)

Pitäisikö tässä siis kusettaa oikein kunnolla puhelinyhtiötä, pistää 0700- HENRI KUSETTAA OPERAATTORIA maksullinen viihdelinja pystyyn joka veloittaa jokaisesta puhelusta 100€. Sitten ostaa prepaid-liittymään 1000€ puheaikaa jonka kiitollinen operaattoria sitten tuplaa 2000€, soittaa 20kpl 100€ puhelua omaan maksulliseen numeroon joka sitten veloittaa operaattorilta ne 2000€???

Syntymäpäivät…

Kello lyö kaksitoista, vuorokausi vaihtuu ”Gotham Citymme” yllä, täysikuu on noussut taivaalle, sudet ulvovat. Ei sentään, eivät ne ole susia vaan itse Kymin oma Frankenstein, Henri Herranen… Hän on kahlinnut itsensä talonsa sokkeliin kiinni estääkseen itseään vahingoittamasta muita. Tänään 8.4. hän täyttää vuosia. Eikä mitä tahansa lukua vaan 25, eli pyöreän neljännesvuosisadan. Tämä on aivan turha luku, edes 25mm kiintoavaimella ei tee mitään, se on vain yksi avain muiden huomattavasti merkittävimpien avainten joukossa. Henrille se luku on käännöspiste, piste jonka jälkeen ei ole paluuta, villi nuoruus on takana, ja edessä on vain synkkä ja kolottava vanhuus, yksinäisyys ja dementoituminen.

Taas ollaan vuosi lähempänä tuonpuoleista. Itse Saatana tökkii minua atraimellaan perseeseen, manalan liekkien polttaessa varpaitani. Tuttuun tapaan puhelimeni oletettavasti piipittelee koko aamupäivän siihen saapuvien ns. pakollisten onnitteluviestien johdosta. Vittu, eikö sitä saa edes saatana syntymäpäivänään nukkua rauhassa! No en tietenkään saa, koska minulla on normaali työpäivä ja kello herättää minut 05.45. Kyllä, vanhuuden peikko on hyytänyt vereni koska en edes herää hömpöttävään aamuheijariin. Veijarini on vielä täydessä unessa ja minulla on vahva käsitys siitä että nyt sen käyttöikä on tullut täyteen. Ei enää iloista ajan vietettä taskubiljardia pelatessa, ei enää hikisiä viiden vedon varveja, elämästäni on kadonnut elämän ilo. Minusta on tullut impotentti, kuoreensa vetäytynyt keski-ikäinen mies henkilö, joka odottelee terveyskeskuksen aulassa pääsyä urologin vastaanotolle viagra reseptin toivossa.

Töihin mennessä joudun käydä leipomon kautta hakemassa vittumaisille ”työkavereilleni” jotain leivoksia vain siksi että minulla on synttärit. Ostan eilisiä kuivahtaneita känttyjä, matkalla töihin nuolen niistä vielä sokerit päältä, he eivät ole paremman arvoisia työkavereita. Töissä minulle vain vittuillaan, heidän mielestä olen jo ehkä tullut miehen ikään, omasta mielestäni olen vain suoraan siirtynyt pojasta kuolevien kerhoon.

Kotiin saapuessani postilaatikkoon on ilmestynyt kaikkien laskujen mukana sukulaisen lähettämä onnittelukortti, ihan hyvin se voisi olla osanottoadressi. Kotipihani on vetinen ja mutainen. Kenkä tarttuu liejuun kiinni ja olen enemmän kuin lähellä hetkeä jolloin maailma siirtyy radaltaan. Hillitsen itkunpuuskaani, kaivan taskusta puhelimen ja tilaan pihaani sata tonnia hiekkaa, nyt loppuu paskassa rämpiminen. Naapurin kissa on taas kusemassa autotallissani, saatana jos sen vain joskus saan kiinni niin teen siitä varmasti ensi talveksi Davy Crocket mallisen turkishatun.

Käyn lämmittämään saunaa, polttopuut ovat vähissä mutta eikai millään ole enää mitään väliä. Niinpä lähden moottorisahan kanssa kaatamaan naapurin tontilta muutaman puun. Moottorisahaahan ei tietenkään voi käynnistää selvin päin joten kaivan kaappini kätköstä viimeisen vodkapullon. Se on taas lähdettävä käymään ulkomaansivistysmatkalla, eduskunnan mulkutkun ovat pitäneet huolen siitä että suomesta en ainakaan hermojenhallinta lääkkeitäni osta. Pullon pinnan lähestyessä alle puoliväliä, olen saanut saunani uuniin mukavat tulet, naapurisovun hyvin lämpimäksi suhteeksi, paikallisen nimismiehen vierailemaan luonani, sekä sen tärkeimmän. Mielenrauhan. Olen sinut itseni ja maailmankaikkeuden kanssa, elämäni jing & jang on löytynyt. Tästähän voi sittenkin tulla ihan hyvä päivä, vaikka *!%**! orava pudotteleekin käpyjä autoni katolle…



Hyvät sukulaiset ja ystävät! Syntymäpäivääni vietetään myöhemmin ilmoitettuna ajankohtana kuluvana kesänä. Odotettavissa sitä odotettavissa olevaa ”Herrastelua”…

Olenko jo tuonut esille mielipiteeni muista autoilijoista? Jonkun aikaa liikenteessä sukkuloituani olen tullut yhteen varmaan johtopäätökseen. Kaikki uudehkoilla ranskalaisilla autoilla ajavat ovat liikenteessä täysiä pässejä! Vanhemman ranskalaisen on todennäköisesti ostanut joku vain sen takia että sen on saanut halvalla ja tarkoitus on vain päästä jotenkin muuten kuin bussilla töihin, tämä on suotavaa ja sen annankin anteeksi.

Liikennevaloihin ajetaan juuri niin kuin on young driverssissa opetettu, jätetään eteen yhden auton mentävä väli, asia jota en ole ikinä ymmärtänyt. Auton pysähdyttyä kytketään käsijarru päälle ja vaihde laitetaan vapaalle. Vihreän sytyttyä käydään etsimään sitä ykkösvaihdetta ja sen löydyttyä lähdetään liikkeelle muistamatta vapauttaa käsijarrua. Patonkibiili tietenkin sammahtaa ja kestää luvattoman kauan ennen kuin kuljettaja älyää miksi näin kävi. Hänen monimutkaisesti toimivan ajattelutapansa ansiosta tilanne korjaantuu ja hän pääsee liikkeelle, ikävä kyllä keltaiset valot syttyvät ja niinpä vain hän kerkeää risteyksestä pois.

Kahden tällaisen Piérrén kohdatessa rinnakkain vaikkapa moottoritiellä, heidän tulee valtava himo ajaa rinta-rinnan voiden ihalla toistensa maailman parhaita autoja, ovathan esim. Citroén ja Peugeot voittaneet monta rallin mm-titteliä. Senpä takia isäntä on marssinut heti voiton tultua autoliikkeeseen ja ostanut ”voittajan” auton. Antoihan myyjä lisäksi todella mauttoman lippiksen ja toppatakinkin kaupan päälle. Eikö ne vitun vatipäät ymmärrä ettei WRC-autolla ole mitään yhteistä heidän autojensa kanssa. Yhteistä on vain autojen merkki joka saa rahansa rakentaa rallia varten oikeita autoja, kun nämä lähes impotentit keski-ikäiset apinan kuvatukset syytävät kohtuuttoman suuria summia rahaa ostaessaan näitä paskoja ”voittajan” autoja. Mutta takaisin siihen rinta-rinnan ajamiseen. Nämä alinopeutta ajavat tientukkeet eivät vahingossakaan älyä päästää takana tulevia ohi joilla oikeasti olisi jonnekin kiire. Kun takana ajava sitten polttaa hermonsa ja painaa torvea vaatien tietä, häntä pidetään mulkkuna kaaharina ja tieliikennerikollisena. Ranskalaiskuski antaa tietä vastahakoisesti ja ohi ajaneen ”oikean” auton kuljettajalle heilutetaan perään keskisormea ja mesotaan että tuollaisille pitäisi antaa turpaan, vaikka tiedetään että itsehän siinä selkään saisi.

Hei te kaikki mulkut ranskalaisauton omistajat (tämä ei koske niitä harvoja poikkeuksia)! Olisiko aika katsoa peiliin ja kysyä: olenko minä vatipää autoilija jonka tulisi tyytyä vain bussikyytiin? Vastaus: Kyllä olet!

Suomi-Nainen-Suomi ohjelmointiohjeet ääntämisohjeilla kiitos

Kaksi pientä hernettä jotka pomppivat pääni sisällä puolelta toiselle, vailla mitään varsinaista merkitystä, eivät ole vieläkään sisäistäneet naisen toimintaa. Hommatessasi naisen sen mukana ei tietenkään toimiteta käyttöohjeita, sehän tekisi naisen lähes binäärikoodikieltä muistuttavan kommunikoinnin ymmärtämisestä aivan liian helppoa.

Erittäin suuri merkitys on naisen aivojen sanojen merkitys- ja painotusarvontayksiköllä. Tämä kyseinen aparaatti kun päivittäin arpoo, onko esimerkiksi sanan - kyllä merkitys tänään - ei, vaiko kenties - ehkä, mikä kyseenalaistaa molempien käsitteiden merkityksen. Sanan painotusarvo on yhtä arvonnallinen, ei voi ikinä tietää oliko se tarkoitettu positiivisella vaiko negatiivisella. Oletuksena kannattaa olettaa sen olleen negatiivista. Jos se olikin positiivista ja nainen huomaa käsittäneesi sen negatiivisena, nainen automaattisesti korjaa sen negatiiviseksi. Sama ei tietenkään päde toisinpäin.

Nainen on varustettu myös erilaisilla erittäin tehokkailla sensoreilla. Nämä sensorit aistivat liiankin herkästi esimerkiksi sen milloin sinä olet juonut liikaa, tämä ei voi pitää ikinä paikkaansa. Tästä seuraa naisen nalkutusautomatiikan aktivoituminen. Sensorit myös väittävät liian usein sinun olevan likainen ja epämiellyttävä. Naisen sisustus, siivous ja hääräilyohjelmoinnissa on varmasti käynyt pieni virhe koska se kuormittaa naisen muita toimintoja, ja näin ollen esimerkiksi lisääntymistoimintoa saa aktivoiduksi mitenkään muiden toimintojen ollessa kesken.

Se missä miehenkin suunnittelussa on tapahtunut suuri virhe, on toki myönnettävä. Mikä vittu siinä naisen pienessä kuselta haisevassa korvasientä muistuttavassa reiässä miestä oikein viehättää? Sen eteen mies tekee tunti- toisinaan jopa kuukausitolkulla töitä. Jos tämän virheen saisi miehessä korjattua, ei naisenkaan viat miestä edes vaivaisi, nainenhan olisi tällöin miehelle aivan turha laite. Mikä onni olisikin kun voisi vain rassata vaikkapa autoja ilman sitä että joka kuudes sekunti ajatuksen katkaisee ajatus naisesta.

Mitä jos nainen onkin täydellinen ja vika onkin miehessä? Saako tämän ylimääräisen virherivin, eli naisen tarpeen poistettua miehen ohjelmoinnista?

Aika helmiä juttuja vaikka itse sanonkin. Olisiko minusta peräti kirjailijaksi? Erilaiseksi sellaiseksi. Juttuja on kertynyt aika paljon. Aiheina milloin mikäkin. Julkaisen tässä nyt niistä yhden, yleisön pyynnöstä voin julkaista niitä lisääkin. Ja kuten tekstistä ilmenee niin eipä paljon voi erehtyä kuka ne on kirjoittanut...




Pakinoitsija Koira Pärnäsen (taiteilija nimi) kynästä...


On taas se aika vuodesta…autokuume iskee mustan asfaltin näyttäytyessä keväisien lumihankien alta. Tunne on sama kuin olisi ensi kertaa saamassa pillua. Hiki tulee otsalle eikä tiedä mitä pitäisi tehdä runsaan tarjonnan edessä. Tämä kuume ei sammu ennen kuin se on saatu tyydytettyä. Surffaan taas jälleen kerran nettiauton ja keltaisenpörssin nettisivuilla. Haussa on miehekäs itseni näköinen auto. Hetken katson avomallin Fiat unoa ja uppoudun ajatuksiini.

Kuvittelen itseni ajamassa perjantai-iltapäivänä edellä mainittua punaista köyhänmiehen Ferraria, Robin Hoodista ostettu kirjava kesämiespaita päällä. Paidan kaksi ylintä nappia on auki jotta miehekäs Günther ryijyni hulmuaa vapaana. Olen ostanut paikallisen bensa-aseman alelaarista mauttomat aurinkolasit. Liikennevaloissa viereeni tulee isin Bemarilla juuri kortin saanut blondi mukanaan lauma muita hihitteleviä tyttöjä. Yritän näyttää macholta kuunnellessani Popedan Erotomaniaa, tytöt mulkaisevat kuullessaan laulusta sanat: "jos pillua saan, niin mä lähden mukaan...". Valot vaihtuvat, naurahdan kun Bemarityttö keittää kahvit ja auton takana soi pian torvet. Kruisaan jo monen vuoden aikana tutuksi tulleella liiton lenkillä. Hyväntuulen portailla istuu tyypillisesti pissiksiä odottaen selvästi että joku ottaisi heidät mukaansa. Nostan nokan kohti taivasta ja livun torin ohi. Ei ole enää torikaan entisensä saatanan toriparkin ja torikahvilan valmistuttua. Muistan niin elävästi sen ihanan kesän tuoksun joka tuli kun viikonloppuiltaisin poltettiin elvistely mielessä kumia torin mukulakivetyksellä. Alitehoinen teinibemarikin poltti mukavasti kumia yön pikkutunteina aamukasteen saapuessa. Voi niitä aikoja.

Pohjolatalon bussipysäkillä on väkeä odottamassa bussia. Pelkkiä mummoja kaikki, ei pimun pimua. Noh ei sen väliä koska tiedän että kirkon bussipysäkillä on näihin aikoihin todella paljon naikkosia odottelemassa taas sitä saatanan lihavaa keski-ikäistä bussikuskia, joka korjaa nämä katukuvan helmet kyytiin ja saa vieläpä maksun siitä hyvästä. Päätän ostaa vielä jonakin päivänä vanhan Scanian lotjakkeen ja perustaa oman 69-linjan jolla kerään kaikki helmet kadunvarsilta kyytiini.

Samaisen kirkon risteyksen kohdalla peräänajon vaara kasvaa erittäin suureksi. Yritä nyt sitä sitten siinä keskittyä liikenteeseen kun lukion toista luokkaa käyvä pikku-niina on juuri älynnyt että hänellehän on kasvanut tissit ja perse. Sekä myös sen että niitä mukavasti esiin tuomalla saa miehet tekemään melkein mitä vain. Parin sekunnin vilkaisu kuraläpän kanssa pituuskilpailua käyvään minihameeseen ja muhkeisiin muotoihin saattaa aiheuttaa mukavan vaurion, sekä edellä liikennevaloihin pysähtyneen auton takapuskuriin, että sinun miehuudellesi. Italian oristasi keula siirtyy tuulilasin tienoille vaikka vauhtia ei ollut kuin parinkympin verran.

Herään kuin koomasta todellisuuteen. Ei helvetti, ei nyt sentään! Mitä vittua minä jotain luigi makarooni autoa katselen. Jenkki sen täytyy olla, joka on tehty raudasta, syö vitusti bensaa, saastuttaa paljon ja haistattaa vitut ilmastonmuutokselle…