IRC-Galleria

tultiin ulkoa kotiin ja otin sen irti tossa pihaportailla kun se ei remmissä kauheen hyvin kulje rappukäytävässä. Avasin oven ja nino meni siinä nätisti sisälle ja käännyin sit odottaa dinoa, kun se nyt ei saa mitään heti aikaseks.

Herra ei kuitenkaan hievahtanutkaan.

Aloin sitte kutsua sitä siinä, ekaks kival äänel ja sit vähä käskevämmäl. Se yleensä aina tottelee mua, mut sen sijaan se vaan käänty ja lähti kävelee tielle vaikka jo lähes tulkoo huusin sille. siihen se jäi toisenpuolen kaistalle, keskelle, nököttämään ja tuijjotti mua haastavasti.

ei se siitä karkuun lähteny et anto ottaa ittes iha kiinni.
Olenkoha loukannu sen herkkää mieltä jollai.

mietein taas tänään kuinka turhaa tää kaikki on loppujen lopuksi
ihan oikeesti.

SAAT KYSYÄ MINULTA YHDEN, MINKÄ VAAN KYSYMYKSEN JA LUPAAN VASTATA REHELLISESTI!

Tajusin just et olen sulkenu itseni ihan ulos sivistyksestä

en edes halua lähteä minnekkää
en syö
en edes dataa niin paljoa kun ennen

ulkoilen... son positiivista...kai se datauksenki vähentyminen on iha posiplus

oltiin taas reilun tunnin lenkillä.
ulkoilu on aika kivaa.... tai ainakin vielä

mun lonkkaan tosin sattuu ja polviin, nei oikee diggaa tästä lenkkeilystä

täällä kämpillä alkaa ole aika sekasta ja likasta
ehkä huomenna siivoan

Ensin täytyy olla vaikeaa että joskus voisi olla taas helppoa.

eikä ollu oikee asiakaita kun sato niin paljon.

olen elänyt tän kaksi päivää ilmais-sushilla joka on ollu iha hemmetin hyvää
vaikka en muuten sushista ole tykänny, en siis pidä kalasta.

kersa on kamala. ehkä se oppii joskus sisäsiistiksi.

1900 luku on alkanut