Eilen sit äijä totes et ei hää jaksella kattoo ku oon niin maassa et kai hänen pitää ottaa sanansa takasin. Mitä se luuli, et tuollasen pommin jälkeen olisin iloinen ja pirtee ja jatkaisein normaali arkea ihan ku mitääm ei olis tapahtunut? Miehiä ei voi ymmärtää...
Eilen kyl jos nyt oikein keskustelusta pääsin jyvälle ni kai tää täs normaalin jatkuu, anteekspyytöä kyllä vaadin ja odotan.... Luuleeko et tuollainen asia olis noin vain painettavissa villaisel.
Ainakin sen päätin et katotaa nyt mitä tuleman pitää, ottaa välimatkaa ja ei niin tiiviisti oo yhdes. Toisinsanoen mie rajoitan puhelimen käyttöä ja vastatkoot itte tekemisistään. Kai se huomaa ettei se ruoho siel aidan takana olekkaan sen vihreämpää....
En kyl tiiä mitä ajatella, kai se aika näyttää, mutta aivan varma olen et ei tää ihan heti pois ole pyyhitty.
Mut tuli vaan todistettuu et kuinka helppoa toiselle on snoa pakkaa kamas, sen enempää ajattelematta. Eipä se kovin helppoa käytännös olis toteuttaa ainakaan miun kohdal.
Jos tää olikin vaan tälläinen kahdeksan vuoden merkki paalun kriisi.... I hope so