Himpula sitten lähti päivällä uuteen kotiin. Sai aivan ihanan omat ihmiset. Toivotan koko sydämmestäni heille onnellisia hetkiä uudenperheenjäsenen kanssa.
Ja sitten murheellisempaa, jo useamman päivän on ollut erittäin hyvä olla, pirteä ja kaikin puolin tyytyväinen. Tuntui että tämä alkaa sujua ja elämä luistaa.
Eilen sitten huonojen uutisten saattelemana tuli sitten se huomo olokin takasin. Yö unet meni ja paniikkikohtaukset palasivat. Ensimmäisen kerran miehenikin näki sen ja oli järkyttynyt, mutta minkäs teet kun toinen kysyy että mikä tuli varoittamatta ja et pysty vastaamaan. Et saa henkeä ja sydän hakkaa miljoonaa.
Tuntuu että maailma kaatuu niskaan.
Onneksi on olemassa lojaaleita ja rakkaita ystäviä jotka tukevat vaikeilla hetkillä ja jotka eivät hylkää pahassakaan tilanteessa. Sellaisia ystäviä on harvassa, onneksi satun olemaan onnekas että minulle on suotu kolme sellaista.
Eiköhän tälläkin ole joku tarkoitus....
Mutta kaikesta huolimatta Huvää Uutta Vuotta kaikille jotaka tänne ovat eksyneet lukemaan moin sepustuksia.
