IRC-Galleria

nyt alkaa ollee jo perhosii vatsas....

mie ku muutenkin oon niin pirun hyvä olee päättää asioista...

Nyt taidetaan mennä feel tuntumal....

Tuntuu vaan illalla ja yöllä kun on hiljaista ja ajatuksilla tilaa, niin tuntuu että aivoissa surraa. Ajatuksia on niin paljon, syyllisyys tunkee pintaan.

Olisipa ajatusseula.....

On kulunut viikko ja vieläkään ei tahdo hyväksyä asiaa.

ilman heitä en selviäisi,
ilman heitä en jaksaisi.

miksi ei ihmiset anna olla rauhassa?
Miksi ihmiset luulevat tietävänsä asioista paremmin kuin asian omaiset itse?
Miksi kukan ei ajattele miltä minusta tuntuu?

Tietääkö kukaan miten kivaa on valvoa yöt, nähdä painajaisia ja yrittää nukkua uni lääkkeillä siinä onnistumatta?

Tuntuu kuin pää räjähtäisi, ja sitten saa kuulla miten väärin on toiminut ja miten muut olisivat olleet paljon oikeammassa.

Voiko kukaan kuvitella miten raskasta on kuulla tuomio rakkaasta ystävästä, kuinka raskasta on tehdä päätös ja kuinka raskasta on nähdä paperilla teksti "lopetettava eläin suojelullisista syistä, mahdoton parantaa"

Jos maksat asiantuntijalle kivan pikavoiton niin totta kai sitä luottaa asiantuijan sanaan, ei sitä siinä tilanteessa epäile, hyvä että omilla jaloilla pysyy järkytyksestä seuratessa rakkaan ystävän kipuja. Luottaa siihen että ammattilainen osaa tehtävänsä.

Sitten kun luottaa, konsultoi useampaa ammattilaista niin silti haukutaan saamattomaksi ja vääriä ratkaisuita tehneeksi.

Voimat ehtyvät, sietokyky madaltuu, miksi aina minulle, mitä pahaa olen tehnyt?
Taistelimme monen vastoinkäymisen läpi, jaksoimme yrittää, ja sitten kun stoppi tulee nii sitten vain haukutaan.

Helppo huudella kun faktoja ei tiedetä.

Nyt tämä mitä seuraavaksi, jaksanko edes siihen asti?

Iso ikävä vain jää jäljelle. Tämä ei voi olla todellista. Meille annettiin vain vähän aikaa, niin vähän, mutta niin paljon annoit minulle. Lepää rauhassa rakkaani näemme vielä. Elät sydämessäni, elät muistoissani, et unohdu koskaan.

miksi meille annettiin niin vähän aikaa?

miksi elämä vie meidät erilleen?

Rakas ystäväämme saatettiin tänään sateenkaari sillan taakse.

Kukaan, ei kukaan olisi uskonut että näin tämä päättyy, että ystävämme lähtee näin pian.

Mutta nyt on kivut poissa, tuska hellittää, on hyvä olla.

Jokainen meistä eläinten omistajista joutuu tämän jossain vaiheessa kokemaan. Luopumisen tuska on suuri. En uskonut kuinka suureksi suru voi muuttua, kuinka se repii palasiksi. Essi opetti meille paljon, minulle vielä enemmän.

Ystävämme siirtyi rakkaiden ihmistensä läsnä ollessa rauhallisesti sateenkaarisillan taakse lepäämään.
Nyt on kivut ohi, nyt on rauhallista.
Kova elämä takana, joten nyt on rauhallista laiduntaa muiden karvaisten ystäviemme kanssa vailla kipua, tuskaa.
Essi matkaa vihreille laitumille Tuiskun luokse, he odottavat siellä meitä.

Vielä me kohtaamme kaikki samassa paikassa. Sinä odotat meitä siellä.
Suuresti kaivaten, jätit ison aukon monen meidän sydämeen.
Lepää rauhassa Essi,
Kiitos näistä hetkistä jotka olit kanssamme
Sateenkaari silta, siellä kohtaamme
http://www.indigo.org/rainbowbridge_ver2.html

Kuka menikään voittaa Kimmon bäxteri kisas

Kokonais sijoitus kolmas yli 160 vh luokassa, kun Kimmo oli vasta kuudes

Ainut muija koko gameissa....

Ei paha, ei

Nyt on sit rikos ilmoitus tehty.

Sontaa on aivan turha jauhaa, aina jää kii ja aina seuraa rangaistus.

Mie en ymmärrä et miksi vanhat tallilaiset tekevät hallaa vanhoille kavereille?

Saati mikä tarve ihmisillä olla hankala vielä tallilta lähdettyä, mikä tarve polttaa sillat?

Mikä tarve on ystävillä tehdä hallaa toisille, eivät tunnu ystäviltä enää.