IRC-Galleria

voiko se olla totta mutta mielikuvitus leikkii pitkästä aikaa. se keksii hahmoja, joilla ei oikeastaan tee mitään yleispätevää arjessa, ja muistelee vanhoja persoonia joihin saattoi silloin kaksitoista vuotiaana samaistua. hassua, varsinkin se, ettei siitä ole milleskään, eikä halua lopettaa sitä, vaan alkaa hymyilyttää katsellessa ihmisiä:
"tätä pikku tuudittautuvaa ideaani kukaan ei ole keksinyt ennempää puhumattakaan tuonnut julki. se on vaan täällä näin päässäni istuessani kakkosen bussissa ja katsoessani juuri tuota toista bussin ovea, joka vinkuu avautuessa, josta koko idea älähti *kiäh kiäh*"


kuulostaa kamalan itsekeskeiseltä selitykseltä, miksi koko mielikuvituksella leikittely on alkanut maistua. kyse ei ole pelkästää siitä. ehkä se on jotain vanhaan palaamista ja sitä mukaa kaipaamista, jonkinlaista prosessointia entisessä ajassa jota ei saata käydä muuten läpi kuin "leikin muodossa" (vitun analyysejä, vitun analyysejä, vitun analyysejä)

tai sitten se tuottaa mielihyvää ja on kivaa kaikessa ankeudessa. :)
***

tästä pääseekin yhteen keksimääni juttuun. tämä nyt kuulostaa tosi karkealta jaksaessa tällälailla näin kirjallisesti, mutta mielessä se oli parempi.. nooh yli 80% meistä olemme väärinymmärrrettyjä, koska päässä prosessoitu asia ei ole sitten sanottuna yhtä ajatusrikas...

joka tapauksessa, aloin miettiä ehdollistumista ja sitä mukaan tapahtumia ja syntyviä mielenhäiriöitä (toimii myös nimellä trauma).
tällä tavoinhan ihminen rakentaa muureja ympärille, koska ei halua kohdata ongelmaa sen aiheuttaessa ikävyyksiä ja on pelottavaakin ym ym. seurauksena tekee tästä hullun arkikielessä sanottuna. mitä nyt sitä jeesustelemaan, hullu on hullu.

***

on mies joka on suht' normaali, mutta hän saa tarven lahdata perheensä aseen kanssa. syy on perheen toiselle aikuiselle, vaimolle tuntematon, mutta vaikka onkin tilaisuus miehen käännettyä selkänsä pyytää poliisi, vaara on vielä koko ajan läsnä.
pystyykö siellä hätäkeskuskuksessa välittää viestin tulevalle mustalle maijalle, että ei viittä poliisia. vaikka ongelmia tulisi pelastaa koko perhe, mutta EI VIITTÄ POLIISIA.

sokkiin joutunutta naista ei huomioida, tai avunhuuto huomioidaan mutta ei kainoa pyyntöä.

tilanne tulee rauhoittamaan viisi poliisia.

mies tunnistaa tilanteen ihmisten noustessa isosta poliisi autosta:
etupenkillä on iso roteva poliisi, joka näyttää määrätietoiselta ja hyvän orgaanisaatiokyvyn osaavalta. auton takapuolelta saapuu hintelä, vasta poliisi uransa aloittanut työntekijä, joka pääsee ensimmäisiä kertoja "tositoimiin". sitten on vielä vahva harteikas kivikasvoinen mies, joka nyökkää toiselle samanoloiselle. tällä toisella on kuitenkin lempeät silmät ja vaikuttaa hyvältä isältä. sitten vielä silmälasipäinen juuri sopivaan vähän tiukahkoon, virkapukuun sonnustaunut mies, joka juoksee heti lahdatun perheen luo.

saarrettu. psyykosinrajamailla oleillut perheensä lahdannut mies on laskenut poliisien määrän. viisi. yksi pelastaa perheen. yksi raportoi poliisi asemalla. yksi hoitaa kuulustelun, kaksi pitävät hänet kiinni.

saarrettu. saarrettu. viisi saartavaa ihmistä vastaavat koko hänen velvollisuutta.

ensimmäinen poliisi kuvaa puhumatonta isä suhdetta. isä joi itsensä hengiltä, mutta jäi pyörimään vähän pelottavana auktoriteettina miehen elämään.
hintelä poliisi taas on hänen minuutensa lapsena, joka oli utelias uusiin kokemuksiin, mutta jonka motivaation muut talloivat ja söivät, jotta hänen aitoutensa "pysyisi ruodussaan eikä tulvisi yli".
ensimmäinen kivikasvoinen poliisi on se miksi mies on muuttunut. hän on väkivallan ja tunnottomuuden ruumillistuma, joka perustuu vaan elämän velvollisuuksiin, velvollisuuksiin, velvollisuuksiin ja siihen saatanan muottiin joka on luotu. siihen ei kuulu mitkään tunteet. lempeä silmäinen on taas tämä perheenisä ennen, ennen kärvistymistä.
ja viimeinen neuvokas poliisi on se mikähän haluaisi olla ja mikä on niin kaukana todesta, että se on vaan muualla, mutta eroaa sillä, että se on vaan tämän miehen mielessä eikä suinkaan vaimoa auttamassa. on ehkä ollutkin jaksaa vaikeaa avioliittoa. mutta ei enää.


vaimo ottaa käsistään miehensä käsistä käsiaseen, ennen kuin poliisit ovat tulleet ottamaan hänet kiinni. hän ampuun häntä ja lapsia auttamaan tulleen poliisi.

vaimo muisti, että mieskin on ihminen eikä kestä kaikkia psyykkellään.
"neljäkin poliisia olisi riittänyt!"

muutaman kuukauden kuluttua mies on toista kertaa elämässään mielisairaalassa.

/edit. 40 päivää