IRC-Galleria

Jänskättää, en saa unta... Mietin vaan et saadaanko se, saadaanko...







Voi kunpa kaikki menisi hyvin.

Mun päässä soi 'Kuuntelen Tomppaa'.

Huomen on ihana päivä, on sen yhden asunnon katsastamispäivä.

Tahdon sen niin kovin,
tahdon niin kovin Turkuun,
tahdon niin kovin pois Salosta.

Mistähän lähdettäisiin liikkeelle?

Hm, vaikkapa että vituttaa.

Ensiksikin lähdin ostamaan kisunhiekkaa Plazasta. Voisi olettaa että s-market aukeaa 7.00. Jumankauta kaikki muut Suomen s-marketit varmaan aukeaa seitsemältä. Olin siellä oven edessä jtn 7.20. Ovessa lukee, että moinen hökkeli aukeaa vasta 8.00.

Hetken raivosin mieleni sisällä.
Menin sitten juomaan aamusumpit läheiseen kahvilaan.

Noh, kävin ne hiekat ja tulin kotiin.
Vaihdoin ne hiekat.

Nostin sen pussin sitten vessanlattialta aikeissani lähteä viemään sitä roskiin.

Se paska levisi sinne lattialle, siinä oli ilmeisesti ollut pieni repeämä, joka sitten repesi hieman suuremmaksi.

Raivoissani siivosin sitten aiheuttamani sotkun
Siitä siis selvittiin parilla hassulla kirosanalla ja hampaiden tiukalla yhteenpurennalla.

Olispa tässä ollut koko tarina, mutta kun ei....

Nyt se sumppikuppi piristi minua niin paljon, etten saa enää unta.

Kiitosta vaan!


Takaisin sateeseen astelen,
silmänurkkiani kastelen,
sinua muistelen,
sinut päästäni pois puistelen.

Let it rain, let it rain, let it rain.

Vaik' se tietää että mikään ei tunnu miltään, jos aina liian nopeasti pyörii hyrrä.

Kaikki tuntuu valuvan pois, niin kuin hiekka käsistä.

En tehnyt sitä mitä uhosin.

En juonut, en riidellyt.

Saamaton minä.

Nukuin.

Oliskohan messengerkänni tänään huono idea, huomenna kun on vasta iltavuoro.

Riitelyttää tavallaan

Saloa, taas.

Koitan jaksaa.

Vanha koti on nyt hyvästelty ja jätetty.

Sinne se jäi hyljättynä yksin odottamaan seuraavaa asukasta.
kuinka outo olikaan palata käymään sen tyhjissä huoneissa.

Rankkaa, jospa kierros kartsalla piristäisi.